Aliina Salomaa

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Aliina Salomaa, kiehtova aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosia. Aliina Salomaa on monimutkainen aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia ja jota voidaan tarkastella useista näkökulmista. Aliina Salomaa on pitkään ollut keskustelun ja keskustelun aiheena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Kautta historian Aliina Salomaa:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut ihmisten elämään eri tavoin. Tällä artikkelilla pyrimme valaisemaan Aliina Salomaa:tä ja tarjoamaan kattavan ja ajantasaisen näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.

Aliina Wilhemiina Salomaa (sukunimi vuoteen 1897 Sohlman; 26. maaliskuuta 1866 Loppi – 9. huhtikuuta 1909 Tampere) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja raittiusliikkeen vaikuttaja.

Salomaan vanhemmat olivat suutari, urkujenpolkija Aleksander Viljaminpoika Sohlman ja Maria Leander. Salomaa toimi aluksi jonkin aikaa kiertokoulun opettajana Ylöjärvellä mutta kävi sitten 1885-1889 Jyväskylän seminaarin valmistuen sieltä kansakoulunopettajaksi. Hän oli opettajana Korpilahden Muuramen kansakoulussa 1889–1891, Espoon Åminnen kansakoulussa 1891–1893 ja vuodesta 1893 Tampereen Aleksanterin ylemmässä tyttökansakoulussa.

Tampereella Salomaa tutustui samassa koulussa opettajina toimineisiin Aaku Mäkeen ja Kyösti Huhtalaan jotka olivat mukana Raittiusyhdistys Liiton toiminnassa. Salomaa liittyi tähän yhdistykseen 1895 ja hänestä tuli yhdistyksen johtokunnan jäsen 1897. Salomaa johti yhdessä Mäen ja Huhtalan kanssa Raittiusyhdistys Liittoa ja Tampereen Raittiusseurain päätoimikuntaa yli kymmenen vuoden ajan. Aaku Mäki perusti Tampereelle myös Wäinämöinen-nimisen kristillisen raittiuslehden ja kirjankustannusosuuskunnan joissa molemmissa myös Salomaa oli mukana toimittajana.

Salomaa ajoi kieltolain voimaan saattamista ja hän kannatti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta koska se oli hänen mielestään ainoa keino päästä tähän päämäärään. Kunnallisella tasolla raittiusväellä oli vähän vaikutusvaltaa koska varallisuuteen sidottu äänioikeus antoi vallan liikemiesten ja kauppiaiden edustamalle "viinapuolueelle". Salomaa oli mukana organisoimassa Tampereelle erityistä raittiuspuoluetta ja hän kampanjoi sen puolesta kunnallisvaaleissa.

Vuoden 1905 jälkeen sairastelu alkoi haitata Salomaan toimintaa. Hän oli kuitenkin mukana vielä ennen ensimmäisiä eduskuntavaaleja hankkimassa tukea raittiusmielisille ehdokkaille.

Teoksia

  • Vuorokeskusteluja 1. Wäinämöinen, Tampere 1900
  • Mitä sinä siitä hyödyt : kolme keskustelua. Wäinämöisen kirjakauppa, Tampere 1902
  • Wäinämöisen runokokoelma : edellinen osa. Sisältää 46 runoa koulujen nuorempia oppilaita y. m. lukijoita varten; toimittajat Kyösti Huhtala, Aliina Wilhelmiina Salomaa ja Minna Kunnas. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere 1903
  • Wäinämöisen runokokoelma : jälkimmäinen osa. Sisältää 64 runoa koulujen kehittyneempiä oppilaita y. m. lukijoita varten; toimittajat Kyösti Huhtala, Aliina Wilhelmiina Salomaa ja Minna Kunnas. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere 1903
  • Kaikuja elämästä : ensimmäinen osa. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere 1904
  • Muistoja 1884 - 1904 : juhlajulkaisu Tampereen raittiusseuran "Liitto"-yhdistyksen 20-vuotisen toiminnan muistoksi, toim. Aliina Salomaa. Tampere 1904
  • Ylöspäin : hengellisiä y.m. runoja sekä elämänkerrallisia piirteitä kirjailijasta. Tampere 1909

Suomennoksia

  • Charles M. Sheldon : Malkolm Kirk eli maailman voittaminen. Tampere 1900
  • Manuel : kertomus nykyisen evankelisen liikkeen ajalta Espanjassa. Tampere 1902
  • Frederick Wilhelm Farrar : Pakanat ja kristityt. Osuuskunta Wäinämöinen, Tampere 1903

Lähteet