Alluviaalitasanko

Nykymaailmassa Alluviaalitasanko:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä Alluviaalitasanko:n merkitys on kasvanut useilla eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja taiteet. Sekä asiantuntijat että suuri yleisö ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta oppia lisää Alluviaalitasanko:stä, sen vaikutuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Alluviaalitasanko:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä tulevaisuuden ennusteeseen syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Alluviaalitasanko:n tärkeyden tänään.

Alluviaalitasankoa Uudessa-Seelannissa.

Alluviaalitasanko on meren tai virtaavan veden aiheuttama tasanko, joka on muodostunut pitkän ajan aikana veden kasaaman sedimentin vaikutuksesta. Joet muodostamat alluviaalitasankoja erityisesti melko tasaisiin laaksoihin, joissa veden virtaama on hidasta ja jotka ovat vuorijonojen juurella. Vuorien rapautumisesta irtautuva maa-aines liikkuu veden mukana ja kasaantuu joen alajuoksun tasangoille.[1] Meret voivat muodostaa alluviaalitasankoja rannikoille, joilla aaltojen voima ehkäisee suiston syntymisen.[2]

Lähteet

  1. ↑ About the Erosional Plains Bright Hub. Viitattu 1.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Maurice Schwartz (toim.): Encyclopedia of Coastal Science. Dordrecht: Springer, 2005. ISBN 978-1-4020-1903-6 Google-kirjat Viitattu 1.12.2016. (englanniksi)