Altair (avaruusalus)

Tässä artikkelissa tutkimme Altair (avaruusalus):tä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Julkiselle näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Altair (avaruusalus) on vanginnut ihmisten mielikuvituksen ja synnyttänyt kiivasta keskustelua sen merkityksestä ja merkityksestä. Tämä ilmiö on epäilemättä jättänyt lähtemättömän jäljen populaarikulttuuriin, ja se on vaikuttanut siihen, miten yhteiskunta näkee ja lähestyy monenlaisia ​​asioita. Tässä artikkelissa tutkimme Altair (avaruusalus):n useita ulottuvuuksia ja sen vaikutusta muun muassa politiikan, teknologian ja koulutuksen aloilla. Analysoimme myös Altair (avaruusalus):n eri näkökulmia, mikä mahdollistaa täydellisemmän ja rikastuttavamman ymmärryksen sen merkityksestä nykyisessä panoraamassa.

Taiteilijan näkemys Altair-aluksesta Kuun pinnalla.

Altair oli suunnitelma kuulaskeutujasta NASAn perutussa Project Constellation -ohjelmassa, johon kuului myös Orion-alus. [1] Se tunnettiin aiemmin nimellä Lunar Surface Access Module eli LSAM. Altair-aluksen oli tarkoitus laskeutua Kuuhun 2020-luvulla, ja sitä oli sen jälkeen määrä hyödyntää miehitetyn kuuaseman perustamisessa.

Nimi

LSAM nimettiin Altairiksi joulukuussa 2007. Nimessä on viittaus 1960–1970-lukujen Apollo-ohjelmaan. "Altair" on lyhennelmä arabiankielisestä ilmauksesta, joka tarkoittaa "lentävää kotkaa". Lisäksi Altair on tähti Kotkan tähdistössä. Apollo 11 -aluksen kuumoduulin nimi oli "Eagle" eli Kotka. Ennen Altair-nimen valintaa huhuttiin myös nimestä "Artemis". Artemis on Kreikan mytologian mukaan Apollo-jumalan sisar.

Suunnitelma

Piirros Altair-kapselin laukaisusta Kuun pinnalta.

Altairin perusrakenne muistuttaa Apollo-aluksen kuumoduulia. Kooltaan se on kuitenkin paljon suurempi. Altair voi viedä Kuun pinnalle neljä henkeä ja viipyä siellä peräti 210 vuorokautta.

Project Constellation -suunnitelman mukaan miehistö laukaistaan Maan kiertoradalle Orion-aluksella pientä Ares I -kantorakettia käyttäen. Altair ja kuulentoon tarvittava rakettivaihe laukaistaan voimakkaammalla Ares V -raketilla. Ratkaisua perustellaan miehistön turvallisuudella.

Lähteet

Aiheesta muualla