Amalie Skram

Kautta historian Amalie Skram on ollut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe useissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa ympäri maailmaa. Muinaisista ajoista nykypäivään Amalie Skram on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja käyttäytymistään. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Amalie Skram:n monia puolia ja analysoimaan sen vaikutuksia yhteiskunnan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Monitieteisen lähestymistavan avulla sen on tarkoitus tarjota laaja ja yksityiskohtainen näkemys Amalie Skram:stä, jossa käsitellään sen historiallisia, sosiokulttuurisia ja nykyajan vaikutuksia. Samoin käsitellään uusia näkökulmia ja trendejä, jotka liittyvät Amalie Skram:een, jotta lukijalle saataisiin syvempää ja päivitettyä ymmärrystä tästä globaalissa panoraamassa niin tärkeästä aiheesta.

Amalie Skram

Berta (Berthe) Amalie Skram, o.s. Alver (22. elokuuta 1846 Bergen, Norja – 15. maaliskuuta 1905 Kööpenhamina, Tanska[1]) oli tanskalais-norjalainen, realistinen[2] kirjailija, aikansa merkittävin naispuolinen norjalainen kirjailija[3]. Skram kuului Norjan ohjelmanaturalismin puhdastyylisimpiin edustajiin[4]. Hänen pääteoksensa on naturalistinen sukuromaanisarja Hellemyrsfolkene (4 nid. 1887–1898),[5], jossa Skram kertoo perinnöllisyyden ja ympäristön vaikutuksesta yksilöön[2]. Hänen muita teoksiaan ovat ainakin Constance Ring (1885), Lucie (1888) sekä näytelmä Agnete (1893).[5] Skramin romaaneissa henkilöt ovat usein perikatoon tuomittuja, naiset ympäristötekijöiden vuoksi rakkauteen ja äitiyteen pystymättömiä[4]. Hän kuvaa tuotannossaan myös onnettoman avioliiton katkeria hedelmiä [2]. Skram kirjoitti selvästi naisnäkökulmasta ja joutui taistelemaan yleistä mielipidettä vastaan, joka piti hänen romaanejaan epäsiveellisinä.[6] Ollessaan vuosina 1884–1890 naimisissa tanskalaisen kirjailijan Erik Skramin kanssa hän asui Tanskassa, mutta hän ei koskaan tuntenut Tanskaa kotimaakseen[4].

Skramin mukaan on nimetty vuosittain myönnettävä norjalainen kirjallisuuspalkinto Amalie Skram -palkinto.[7]

Suomennettu tuotanto

Skramin tekstejä on teoksessa Murtuvien roolien aika: antologia pohjoismaista kirjallisuutta vuosisadan vaihteesta, toim. Lise Ettrup, Laatusana 1994 ISBN 951-9062-32-7

  • Kirjeenvaihtoa; Bjørnstjerne Bjørnson ja Amalie Skram
  • Ruusu

Lähteet

  1. ↑ Amalie Skram, Norsk biografisk leksikon, viitattu 18.11.2017
  2. ↑ a b c Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 4767
  3. ↑ Spectrum, osa 8, s. 379. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07247-8
  4. ↑ a b c Otavan Iso Fokus 6, s. 3839. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01236-3
  5. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja 7, palsta 1563. Helsinki: Otava, 1964.
  6. ↑ Spectrum tietokeskus 16. osa. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9
  7. ↑ Amelie Skram-prisen Store norske leksikon (norjaksi)

Aiheesta muualla