Nykymaailmassa Amasya on omaksunut perustavanlaatuisen paikan jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, akateeminen, kulttuurinen tai sosiaalinen, Amasya:stä on tullut tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sen vaikutus ja merkitys on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, ammattilaisissa ja suuressa yleisössä, joka pyrkii ymmärtämään sen merkitystä ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Amasya:llä on nykypäivän yhteiskunnassa, ja analysoimme sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme, miten Amasya on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa sekä hyötyjä ja haasteita, joita sen esiintyminen eri yhteyksissä tuo mukanaan.
Amasya | |
---|---|
![]() |
|
![]() ![]() Amasya |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Turkki |
Maakunta | Amasyan maakunta |
Perustettu | 6500 eaa. |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 729 km² |
Väkiluku (2014) | 91 874 |
– Väestötiheys | 77 as./km² |
– Metropolialue | 133 133 |
Amasya on Amasyan maakunnan pääkaupunki Turkin pohjoisosassa, Yeşil-joen varrella. Ottomaanien aikana se oli Anatolian oppineisuuden keskus. Nykyisin kaupungissa on noin 90 000 asukasta.[1]
Amasyan asutus on peräisin 6500-luvulta eaa.[2] Kaupungin yläpuolelle kallioseinämään on louhittu hautakammiot Pontoksen kuninkaille.[3]
Joen pohjoisranalla on ottomaanien aikaisia puurunkoisia taloja, etelärannan rakennuskanta on modernimpaa.[4] Joen eri rantoja yhdistää viisi siltaa. Monet vanhat rakennukset vaurioituivat maanjäristyksissä vuosina 1734, 1825 ja 1939. Antiikinaikainen linna on raunioina lähellä vuoren huippua. Keskiajalta on säilynyt useita moskeijoita ja kirjasto.[1]
Amasyassa on talvella kylmää ja kesällä kuumaa. Heinä- ja elokuun keskimääräinnen ylin lämpötila on yli 30 astetta, ja ennätyshelle kaudella 1961-2017 oli 45 astetta. Tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin lämpötila on nollan vaiheilla, ja pakkasennätys -21 astetta.[5]