Amatööri

Nykyään Amatööri on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan ​​lähtien Amatööri on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri piireissä, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Amatööri pysyy jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aiheena riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen merkitys historiassa tai sen vaikutus populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Amatööri:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.

Amatööri tarkoittaa yleisterminä jonkin harrastajaa tai harrastelijaa erotukseksi ammattilaisesta[1]. Urheilussa palkka erottaa ammattilaisen amatööristä. Sanana amatööri perustuu latinan verbiin amare, rakastaa. Tästä johdettu amator[2], kirjaimellisesti "rakastaja", viittaa siihen, että amatööri voi suhtautua intohimoisesti (ammattilaista intohimoisemmin) kiinnostuksensa kohteeseen, harrastukseen. Arkikielessä tunnettuja käsitteitä ovat esim. radioamatööri, amatöörinäyttelijä, amatööriurheilija, harrastajamaalari ja amatöörielokuva.

Suomenkielinen sana "harrastaja" (eli sellainen joka suhtautuu kohteeseen hartaasti, rakastaen) vastaa sanaa amator; "harrastelija"-sanassa puolestaan on vähättelevä vivahde.

Amatööri -sanan suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu mm. harturi.[3]

Urheilun amatöörit

Lähes kaikissa kilpaurheilulajeissa on eri sarjat amatööreille ja ammattilaisille. Palkan lisäksi joissakin kilpaurheilulajeissa amatöörit erottaa ammattilaisista ulkoisten piirteiden avulla. Esimerkiksi nyrkkeilyssä amatöörit ottelevat paidat päällä kun vastaavasti ammattilaiset ottelevat paidatta. Joukkuepeleissä amatöörisarjoja kutsutaan puulaakisarjoiksi (nimitys viittaa joukkueiden historialliseen muodostumiseen saman yhtiön (ruotsin bolag) väestä).[4] Kilpapurjehduksen arvokilpailuissa jaetaan omat palkinnot myös amatööreille.

Urheilukilpailujen historiassa Olympialaisiin ovat saaneet osallistua vain amatööriurheilijat, mutta nykyään amatöörejä ja ammattilaisia on hyvin vaikea erottaa toisistaan ja vuodesta 1988 sääntö poistettiin. Kansainvälinen olympiakomitea esti Paavo Nurmen osallistumisen vuoden 1932 Olympialaisiin julistamalla Nurmen ammattilaiseksi.

Katso myös

Lähteet

  1. Suomen kielen perussanakirja 2001:amatööri
  2. Uusi sivistyssanakirja 1990:amatööri
  3. 15.02.1912 Suomen Urheilulehti no 5
  4. Pyykkönen, Teijo (toim.): ”Ruumiinharjoitusten monet muodot, kirj. Leena Laine”, Suomi uskoi urheiluun, s. 183–214. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992. ISBN 9513708055 (suomeksi)