Tässä artikkelissa tutkimme Amerikanoravakoira:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Amerikanoravakoira:llä on ollut ja on keskeinen rooli monilla alueilla sen historian vaikutuksesta, sen merkityksestä nykyään ja tulevaisuuden ennusteisiin. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme, kuinka Amerikanoravakoira on muokannut elämäämme ja vaikuttaa siihen edelleen, sekä sen läsnäolon seurauksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla perehdymme Amerikanoravakoira:n läpikotaisin ja yritämme selvittää sen monimutkaisuutta ymmärtääksemme paremmin sen asemaa yhteiskunnassa.
Amerikanoravakoira | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa |
Arkansas ja Etelä-Carolina, ![]() |
Määrä | Suomessa ei yhtään |
Rodun syntyaika | 1990-luvun loppu |
Alkuperäinen käyttö | oravan metsästys |
Nykyinen käyttö | metsästyskoira |
Muita nimityksiä | American Squirrel Dog |
FCI-luokitus | ei |
Ulkonäkö | |
Paino | 9–13,5 kg |
Säkäkorkeus | 35,5–51 cm |
Väritys |
valkoinen, vehnä (fawn), punainen ja brindle; erivärisin merkein tai ilman |
Amerikanoravakoira (American Squirrel Dog) on yhdysvaltalainen koirarotu, jota FCI ja muutkaan merkittävät kenneljärjestöt eivät ole tunnustaneet. Sillä on ainoastaan National Kennel Club:n hyväksyntä ja se on rekisteröity United Squirrel Dog Registration:iin. Sitä ei tule sekoittaa cajuninoravakoiraan.
Amerikanoravakoiran pää on pitkänomainen ja sivusta katsottuna litteä. Silmät ovat pyöreät, korvat joko pystyt – mikä on toivottava ominaisuus – tai riippuvat. Niska on hieman kaareutunut ja vahva, selkä suora ja kylkiluut kaareutuneet ja syvät. Käpälät ovat kissamaiset, häntä voi olla joko pitkä tai luonnostaan töpö. Luonnostaan pitkät hännät yleensä typistetään alkuperämaassa 2,5–7,5 cm:n mittaiseksi. Lyhyt karvapeite on laadultaan sileä, ja sen väritys vaihtelee valkoisesta ja vehnästä (fawnista) punaiseen ja brindleen, joista valkoinen ja vehnä ovat toivotuimmat. Myös kaksiväriset koirat joko ruosteenruskein, tan-värisin, brindlein tai mustin merkein sallitaan. Säkäkorkeus on noin 35,5–51 cm ja paino 9–13,5 kg.[1]
Rotu on luonteeltaan ystävällinen, joskin perhettään kohtaan suojelevainen. Sillä ei ole myöskään vaikeuksia tulla toimeen muiden koirien kanssa. Se on aktiivinen ja työskennellessään hiljainen aina saaliin löytymiseen asti. Sen tyypillinen metsästystapa on feisteille ja treeing cureille ominainen ns. treeing eli puuhun ajaminen. Koska sillä on voimakas luontainen taipumus oravan metsästykseen, se ei vaadi juurikaan koulutusta työhönsä.[1]
Amerikanoravakoira on kotoisin Yhdysvaltain keskilännestä ja eteläosista. 1990-luvun loppupuolella kaksi feist-kasvattajaa, eteläcarolinalainen George Chisenhall Elginistä ja arkansaslainen Billy Ainsworth Magnoliasta risteyttivät silloisiin feist-linjoihinsa blackmouth curia, alkuperäistä mountain curia, amerikanpitbullterrieriä ja amerikanrottaterrieriä. Aluksi näistä risteytyksistä syntynyt jalostuspopulaatio rekisteröitiin feist-rekisteriin pelkkänä erillisenä linjana, mutta vuonna 2003 National Kennel Club tunnusti sen omaksi rodukseen. Nimensä mukaisesti sitä käytetään oravan metsästykseen.[1]