Tässä artikkelissa tutkimme Amida:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Amida:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli nykymaailmamme muovaamisessa aina sen vaikutuksesta talouteen ja sen merkitykseen terveyden alalla. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Amida on muokannut havaintojamme, käyttäytymistämme ja päätöksiämme sekä sen tulevaisuuden ennustetta. Tällä kattavalla lähestymistavalla pyrimme tuomaan valoa Amida:n monimutkaisuuteen ja laajuuteen, antamaan äänen eri näkökulmille ja rikastuttamaan keskustelua tästä maailmanlaajuisen resonanssin aiheesta.
Amida on jokaisen juutalaisen jumalanpalveluksen eli tefillan keskeisin rukous. Sana tulee heprean kielen verbistä la'amod, joka tarkoittaa seistä. Amidan toinen nimi on šemone esre eli suomeksi kahdeksantoista. Tällä tarkoitetaan 18 siunausta, joista arkipäivän amida-rukous koostuu. Amidaan viitataan myös juutalaisissa lähteissä kuten Talmudissa nimellä tefilla, joka tarkoittaa rukousta.
Rabit asettivat Amida-rukouksen Jerusalemin temppelin uhritoimitusten sijaan ja se tapahtui Esran aikana Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen noin vuonna 538 eaa. Rukouksen nimi perustuu siihen, että se luetaan seisaaltaan ja Jerusalemia kohti kääntyneenä.
Alun perin rukous koostui 18:sta siunauksesta. Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen lisättiin pahantekijöitä koskeva 12. siunaus ja nimi pysyi samana, vaikka siunauksia onkin 19. Amidan siunaukset tiivistettyinä:
Sapattisin ja juhlapyhisin amida koostuu seitsemästä siunauksesta. Ensimmäiset ja viimeiset kolme ovat samat kuin arkipäivisin, ja keskimmäinen siunaus koskee ao. juhlaa. Hanukkana ja purimina lisätään 17. siunaukseen erityinen siunaus näiden juhlien ihmeeseen liittyen.