Amyneion

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Amyneion:n kiehtovaa maailmaa. Kautta historian Amyneion:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä perehdymme sen monimutkaisuuteen, panokseen ja vaikutukseen eri aloilla. Kattavan analyysin avulla löydämme Amyneion:n monet puolet ja kuinka se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta. Kulttuurin vaikutuksesta tieteeseen Amyneion on edelleen erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe, jota kannattaa tarkastella yksityiskohtaisesti.

Amyneion
Αμύνειον
Sijainti Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′17″N, 23°43′18″E
Rakennustyyppi pyhäkkö
Valmistumisvuosi 500-luku eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Amyneion (m.kreik. Αμύνειον, lat. Amyneum) oli antiikin aikainen heeros Amynokselle omistettu pyhäkkö Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsi Akropoliin länsipuolella Areiopagin kukkulan etelärinteessä.[1][2][3]

Lysimakhideen Amynokselle omistama votiivireliefi tämän pyhäköstä, 300-luku eaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Amyneion oli rakennettu arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa.[3] Ainakin klassisen kauden lopulla 300-luvulla. eaa. se oli Amynokselle sekä myös Asklepiokselle ja Deksionille uhranneiden kulttiyhteisöjen kokoontumispaikka. Näin se liittyi jonkinlaiseen parantamiskulttiin. Rakennus säilyi käytössä ainakin hellenistiselle kaudelle 200-luvulle eaa. saakka.[2] Muun muassa Sofokleella tiedetään olleen pyhäkön pappeus.[4]

Pyhäkön koko oli noin 250 neliömetriä. Pohjakaavaltaan se oli epäsäännöllinen nelikulmio, joka kapeni etelään päin. Seinät oli tehty kalkkikivestä. Sisäänkäynti oli länsisivun pohjoispäästä, jossa oli kahdella pylväällä varustettu portiikki. Rakennuksen sisällä sen eteläosassa oli pyhä kaivo, johon tuli vesijohto etelästä päin. Kaivo liittyy todennäköisesti lääkintään. Heti sen koillispuolella sijaitsi ulkoilmapyhäkkötila, jossa oli alttari. Lääkintään viittaavat myös rakennuksesta löydetyt käärmeaiheiset koristelut sekä eri ruumiinosia esittävät votiivilahjat.[2][3]

Lähteet

  1. ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ATHENS Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Amyneion Associations in the Greco-Roman World. Viitattu 11.2.2019.
  3. ↑ a b c Amyneion Kronoskaf. Viitattu 11.2.2019.
  4. ↑ Jackson, Carl Newell: Classical Elements in Browning's Aristophanes' Apology. Harvard Studies in Classical Philology, 1909, 20. vsk, s. 15–73. Artikkelin verkkoversio.