Anatomia
Tässä artikkelissa tutkimmeAnatomia_, aihetta, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ja juonittelun ajan mittaan. _Var1_ on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja ihailua eri aloilla tieteestä taiteeseen, politiikan ja historian kautta. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Anatomia_:n vaikutuksia ja merkitystä sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja maailmaan yleensä. Uppoudumme sen olemukseen, sen kehitykseen vuosien varrella ja tämän aiheen ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin. Valmistaudu astumaan Anatomia_:n löytöjen ja pohdiskelujen maailmaan.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Anatomia (muinaiskreikan sanasta ἀνατομή, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.[1] Se on erityisesti biologian ala, oppia eliöiden rakenteesta. Sana anatomia tulee kreikankielisistä termeistä aná (erilleen) ja témnein (leikata).[1]
Anatomian osa-alueet
Oppia eläinten anatomiasta kutsutaan zootomiaksi, oppia kasvien anatomiasta fytotomiaksi ja ihmisen anatomia tutkii ihmisen rakennetta. Vertaileva anatomia taas vertailee eri eläinten sisäistä rakennetta selvittääkseen eri lajien välisiä sukulaisuussuhteita. Anatomia voidaan jakaa makroanatomiaan, joka tutkii esimerkiksi lihasten ja luiden rakenteita sekä mikroanatomiaan, johon kuuluvat histologia ja sytologia. Patologinen anatomia tutkii anatomiassa esiintyviä poikkeavia rakenteita.
Anatomian tutkimus
Anatomian tutkimusta länsimaissa vaikeutti pitkään uskonnon asennoituminen kuolleiden ruumiiden leikkelyyn, ja siksi esimerkiksi keskiajalla uskottiin naisen kohdun olevan elimistössä ympäriinsä liikuskeleva pussi, joka vain loppuraskauden ajaksi ankkuroituu lantioon. Vasta valistuksen ajalla päästiin todella tutkimaan ihmisen anatomiaa pintaa syvemmältä eli dissektoimalla.
Anatomian tutkijasta käytetään nimitystä anatomi.
Anatomian terminologiaa
Eri eliöille on määritelty anatominen asento, jonka suhteen eri rakenteiden sijainteja kuvaillaan. Esimerkiksi ihminen seisoo anatomisessa asennossa selkä suorassa, jalat hieman harallaan, pää keskilinjassa, kädet hieman sivuilla kämmenpuoli eteenpäin ja sormet irrallaan toisistaan.
Anatomiset tasot ovat tasoja, joiden voidaan kuvitella kulkevan ruumiin läpi. Sagittaalitaso on mikä tahansa taso, joka jakaa ruumiin vasempaan ja oikeaan puoliskoon. Mediaanitaso on sellainen sagittaalitaso, joka jakaa ruumiin täsmälleen keskeltä kahtia. Frontaalitaso on mikä tahansa taso, joka on kohtisuorassa sagittaalitasoon nähden eli jakaa ruumiin etu- ja takaosaan. Horisontaalitaso puolestaan jakaa ruumiin ylä- ja alaosaan. (Katso kuva.)
Sijainnit
Seuraavilla latinasta johdetuilla termeillä kuvaillaan anatomiassa eri rakenteiden sijainteja:
- mediaalinen: keskellä (mediaanitasossa) sijaitseva – esimerkiksi nenä sijaitsee mediaalisesti kasvoissa
- lateraalinen: mediaanitasosta poispäin sijaitseva – esimerkiksi pikkuvarvas on lateraalisin varvas
- posteriorinen: takana sijaitseva
- anteriorinen: edessä sijaitseva
- proksimaalinen: lähempänä oleva – esimerkiksi reisiluun proksimaalipää kiinnittyy lantioon
- distaalinen: kauempana oleva – esimerkiksi reisiluun distaalipää on polveen yhteydessä
- sentraalinen: keskus-, keskeisesti sijaitseva
- superfisiaalinen superficialis: pinnallinen
- profundus: syvä
- superiorinen: ylhäällä sijaitseva
- inferiorinen: alhaalla sijaitseva
Suunnat
Eri ruumiinosien nimistä johdetut adjektiivit tarkoittavat kyseisen ruumiinosan suunnassa olevaa:
- dorsaalinen: selänpuoleinen tai kämmenselän tai jalkapöydän puoleinen – vartalossa ja kädessä dorsaalinen on posteriorinen
- ventraalinen: vatsanpuoleinen
- palmaarinen: kämmenen puoleinen
- plantaarinen: jalkapohjan puoleinen
- kraniaalinen: kallonpuoleinen – huomaa, että siinä missä ihmisellä vartaloon nähden kraniaalinen rakenne on superiorinen, esimerkiksi sialla kraniaalinen on anteriorinen[2]
- kaudaalinen: hännänpuoleinen
- nasaalinen: nenänpuoleinen
- temporaalinen: ohimonpuoleinen
- rostraalinen: kärsänpuoleinen – sanaa käytetään myös ihmisen anatomiassa puhuttaessa aivojen rakenteista
Liikkeet ja asennot
Anatomian termistöön kuuluvat myös erilaisten liikkeiden ja asentojen termit:
- adduktio: lähennys, esimerkiksi käsi tuodaan kiinni kylkeen[3]
- abduktio: loitonnus, raajan tai raajanosan siirtäminen kauemmaksi kehosta tai raajan keskiviivasta[4]
- fleksio: koukistus, liike vie rajan toisiinsa niveltyvät osat lähemmäksi toisiaan[5]
- ekstensio: ojennus, liike vie raajan toisiinsa niveltyvät osat kauemmaksi toisistaan[6]
- rotaatio: kiertyminen, kiertoliike sisään tai ulos raajan pituusakselin ympäri[7]
- supinaatio: uloskierto
- pronaatio: sisäänkierto
- lateraalirotaatio: ulospäin kääntäminen
- mediaalirotaatio: sisäänpäin kääntäminen
- dorsifleksio: jalkaterän taivutus ylöspäin
- plantaarifleksio: jalkaterän ja varpaiden taivutus alaspäin
- oppositio: peukalon pään vieminen muiden sormien päiden yhteyteen
Lähteet
- ↑ a b Ann Senisi Scott ja Elizabeth Fong: Body structures & functions, 11. painos, s. 2. Cengage Learning, 2009. ISBN 9781401809966 (englanniksi)
- ↑ Nieminen, Petteri: SIKA (Sus scrofa) (PDF) 2008. Oulu: Oulun yliopisto, Biolääketieteen laitos, Anatomia ja solubiologia. Viitattu 8.11.2011.
- ↑ adduktio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ abduktio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ fleksio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ ekstensio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
- ↑ rotaatio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 18.3.2025.
Kirjallisuutta
- Opas anatomiaan, alkuteos Atlas der Anatomie, Königswinter : Ullman, 2009.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta anatomia Wikimedia Commonsissa
