Tässä artikkelissa tutkimme André Brink:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Sen alkuperästä sen kehitykseen syvennymme André Brink:een liittyviin olennaisimpiin näkökohtiin ja tarjoamme kokonaisvaltaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää sen tärkeyden nykyään. Tutkimuksen ja kriittisen analyysin avulla löydämme monia näkökohtia, jotka tekevät André Brink:stä kiinnostavan aiheen eri tutkimusaloilla. Samoin tutkimme sen yhteyttä muihin asiaankuuluviin aiheisiin ja tapahtumiin tarjoamalla kattavan näkökulman, joka rikastaa tietoa André Brink:stä.
André Brink | |
---|---|
![]() André Brink vuonna 2007. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 29. toukokuuta 1935 Vrede, Etelä-Afrikka |
Kuollut | 6. helmikuuta 2015 (79 vuotta) |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | englanti, afrikaans |
Kirjallinen suuntaus | Sestigers [1] |
Esikoisteos | File on a Diplomat (1967) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
André Philippus Brink (29. toukokuuta 1935 Vrede, Etelä-Afrikka – 6. helmikuuta 2015[2]) oli eteläafrikkalainen kirjailija. Hän työskenteli englannin kielen ja kirjallisuuden professorina Kapkaupungin yliopistossa.[3]
Brinkin teoksissa aina 1990-luvulle asti oli selvä poliittinen, rotujen tasa-arvoa puolustava sanoma. Hän alkoi kirjoittamaan 1960-luvulla, jolloin Brink oli ”60-lukulaisten” (Die Sestigers) apartheidia vastustaneiden kirjailijoiden johtohahmo Ingrid Jonkerin ja Breyten Breytenbachin ohella. Vuonna 1973 Etelä-Afrikan hallitus kielsi Brinkin romaanin Katson pimeään. Tämän jälkeen Brink alkoi kirjoittaa afrikaansin lisäksi englanniksi ja sai teoksiaan julki myös ulkomailla.[2][4]
Apartheidin päättymisen jälkeen Brink käsitteli teoksissaan muun muassa eristäytymistä muusta maailmasta (Pirunlaakso, 1998) ja Afrikan historiaa 1900-luvun alkupuolella (Hiljaisuuden tuolla puolen, 2002). Brink sai useita kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Prix Médicis -palkinnon 1980 teoksesta Valkoinen, kuiva kausi (1979)[4]. Lisäksi hän oli kolmesti ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi[4].
Brink valmistui Potchefstroomin yliopistosta englannin ja afrikaansin kielten maisteriksi vuonna 1959 ja teki valmistumisensa jälkeen tutkimustyötä Sorbonnen yliopistossa Ranskassa. Palattuaan Etelä-Afrikkaan Brink sai vuonna 1961 dosentuurin ja sittemmin professuurin Rhodesin yliopistosta Grahamstownista,[5] ja hän opetti siellä yli kolmekymmentä vuotta. Vuosina 1991–2000 hän hoiti englannin kielen ja kirjallisuuden professuuria Kapkaupungin yliopistossa.[6]
Kirjasta Valkoinen, kuiva kausi tehtiin vuonna 1989 elokuva, jossa pääosassa on Marlon Brando.[2]
André Brink kuoli 79-vuotiaana 6. helmikuuta 2015 paluumatkalla Belgiasta, jossa hänelle oli myönnetty Leuvenin katolisen yliopiston kunniatohtorin arvo.[2]