Nykymaailmassa André Cardinal Destouches on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja ihmisten suhteissa toisiinsa. Ilmestymisestään lähtien André Cardinal Destouches on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja aiheuttanut ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme André Cardinal Destouches:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme, miten André Cardinal Destouches on kehittynyt ajan myötä ja miten se muokkaa yhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
André Cardinal Destouches (joskus des Touches, 6. huhtikuuta 1672 Pariisi – 7. helmikuuta 1749 Pariisi) oli ranskalainen barokkisäveltäjä, joka tunnetaan parhaiten balettioopperasta Les élémens.[1]
Nuori Destouches kävi Pariisissa jesuiittakoulua ja lähti opettajansa Gui Tachardin kanssa pariksi vuodeksi lähetystyöhön Siamiin. Palattuaan Ranskaan 1688 hän suoritti asepalveluksen ja opiskeli musiikkia Andre Campran johdolla. Hän sävelsi aluksi yhdessä Campran kanssa. Ensimmäinen itsenäinen sävellys oli ”sankarillinen pastoraali” Issé, joka kantaesitettiin Fontainebleaussa lokakuussa 1697.[1]
Vuonna 1713 Ludvig XIV nimitti Destouchesin Academic Royale de Musiquen korkeaan virkaan, ja Destouches toimi sen ylimpänä johtajana 1728–1730.[1]
Destouches oli 1700-luvun alkupuolen johtavia ranskalaissäveltäjiä vähän ennen Jean-Philippe Rameauta. Hänen esikoisoopperansa Issé (A. H. de Lamotten librettoon 1697/1708) oli myös hänen eniten esitetty. Päähahmon, Issé-nimisen nymfin, mielenliikkeitä kuvataan siinä huilujen avulla. Ooppera Amadis de Crèce (libretto Lamotte, 1699) on lyyrinen tragedia kuninkaasta. Omphale (Lamotte, 1701), tarina lyydialaisesta kuningattaresta, oli menestysteos 50 vuoden ajan. Callirhoé (“Kallirhoe”, libretto P. C. Roy; 1712/43), perustuu kreikkalaisen romaanikirjailija Kharitonin rakkausromaaniin, joka kertoo Kalydonin prinsessan ja Bacchuksen ylipappi Coresuksen rakkaudesta.[2]