Andrew Bonar Law

Nykymaailmassa Andrew Bonar Law:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Andrew Bonar Law on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai yksinkertaisesti sen merkityksen vuoksi jokapäiväisessä elämässä. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistaa ja pohdintaa sekä inspiroinut yksilöitä ja yhteisöjä toimiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Andrew Bonar Law:n merkitystä ja tärkeyttä sekä sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin.fromJson=make me pitkä yleinen johdantokappale artikkelin artikkeliin

Andrew Bonar Law
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
23. lokakuuta 1922 – 22. toukokuuta 1923
Monarkki Yrjö V
Edeltäjä David Lloyd George
Seuraaja Stanley Baldwin
Henkilötiedot
Syntynyt16. syyskuuta 1858
Kingston, New Brunswick, Kanada
Kuollut30. lokakuuta 1923 (65 vuotta)
Lontoo, Englanti
Ammatti Pankkivirkailija
Puoliso Annie Bonar Law
Tiedot
Puolue Konservatiivi
Uskonto Presbyteeri
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Andrew Bonar Law (16. syyskuuta 1858 – 30. lokakuuta 1923) oli brittiläinen konservatiivipoliitikko ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri lokakuusta 1922 toukokuuhun 1923.

Andrew Bonar Law syntyi Kingstonin kylässä (nykyinen Rexton) New Brunswickin siirtokunnassa Kanadassa skottilaisen pappismiehen poikana. Hän työskenteli isänsä tiluksilla. Kaksitoistavuotiaana hän muutti synnytyksessä kuolleen äitinsä rikkaiden pankkiiriserkkujen luo Glasgow'hun. Hän työskenteli suvun pankissa ja kävi iltakursseja yliopistossa, jossa kiinnostui politiikasta.[1]

Perinnön suoman taloudellisen riippumattomuuden turvin Bonar Law lähti politiikkaan. Vuonna 1900 hänet valittiin konservatiivien edustajana parlamenttiin. Hän liittyi Joseph Chamberlainin johtamaan protektionistisiipeen, ja hänestä tuli 1902 kauppaministeriön edeltäjän Board of Traden sihteeri.[1] Kun Chamberlain vetäytyi politiikasta 1906, Law'sta tuli protektionistien johtaja yhdessä Chamberlainin pojan Austenin kanssa.[2]

Bonar Law menetti paikkansa 1906 vaaleissa liberaalien voittaessa, mutta palasi parlamenttiin täytevaalissa seuraavana vuonna. Vaikka Law murtui vaimonsa kuolemasta, hän jatkoi uraansa.[1] ja hänet valittiin kompromissiehdokkaana konservatiivien johtajaksi 1911[1] Loppuvuodesta 1911 entinen pääministeri Arthur Balfour erosi konservatiivipuolueen puheenjohtajuudesta. Johtavien ehdokkaiden Austen Chamberlainin ja Walter Longin välinen umpikuja ratkesi heidän vetäytymisellään kompromissiehdokkaan Lawin hyväksi, joka valittiin yksimielisesti 13. marraskuuta. Tuolloin ja sen jälkeen hänen tärkein neuvonantajansa oli hänen ystävänsä William Maxwell Aitken (Lordi Beaverbrook vuodesta 1917), josta tuli myöhemmin näkyvä toimija sanomalehtialalla.[2]

Suursodan syttyessä Bonar Law tarjosi yhteistyötä hallituksen kanssa. Law sai ministerinpaikan hallituksesta siirtomaiden ministerinä 1915. Yhteistyö liberaalien kanssa sai Lawin kunnioittamaan Lloyd Georgea, ja Herbert Asquithin erottua hän kieltäytyi jopa pääministerin paikasta Lloyd Georgen hyväksi. Lloyd Georgen sotahallituksessa Law toimi alahuoneen johdossa ja valtiovarainministerinä. Yhteisymmärryksen ansiosta hallituskoalitio sai murskavoiton vielä sodan jälkeenkin.[1]

Law oli menettänyt sodassa kaksi poikaansa, ja hänen terveytensä heikkeni. Hän erosi ministerin tehtävästä[1] mutta säilytti viran alahuoneen johdossa ja Lord Privy Seal -arvon. Vuonna 1921 hän erosi puolueen johdosta Austen Chamberlainin hyväksi. Hänen lähtönsä heikensi kovan linjan kannattajia Irlannin kapinallisia kohtaan, ja neuvottelut Irlannin tasavaltalaisarmeijan kanssa saivat aikaan sodan päättymisen kesällä.

Näihin aikoihin useat johtavat konservatiivit harkitsivat jopa Lloyd Georgen suunnittelemaan uuteen puolueeseen liittymistä. Law kuitenkin piti 1922 Carlton Clubilla mielialaa nostattavan puheen, joka muutti heidän mielensä ja vakuutti konservatiivit oman puolueen tarpeellisuudesta.[1] Kun Lloyd Georgen hallitus sitten lokakuussa 1922 epäonnistui täydellisesti Turkin-politiikan osalta Chanakin kriisissä, Stanley Baldwin sai konservatiivit eroamaan hallituksesta, joka kaatui.lähde? Kuningas kutsui Law'n muodostamaan uutta hallitusta. Hän erosi kuitenkin jo toukokuussa 1923, kun hänellä todettiin kurkkusyöpä. Law kuoli Lontoossa samana vuonna.[1]

Bonar Law'sta käytetään usein nimitystä ”the unknown Prime Minister” (suom. tuntematon pääministeri) Robert Blaken saman nimisen elämäkerran mukaan.[3] Law oli 1900-luvun lyhytaikaisin pääministeri.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h Andrew Bonar Law History of the UK government. Viitattu 15.3.2025.
  2. ↑ a b Bonar Law Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.3.2025.
  3. ↑ Robert Blake: The Unknown Prime Minister The Life and Times of Andrew Bonar Law, 1858-1923. Eyre & Spottiswoode, 1955. ISBN 9787250009687