Andri Žoldak

Nykyään Andri Žoldak on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Andri Žoldak:stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.

Andri Žoldak (ukr. Андрій Жолдак, s. 18. marraskuuta 1962 Kiova) on ukrainalainen teatteriohjaaja. Hän valmistui vuonna 1989 GITIS:stä eli Venäjän teatteriakatemiasta.[1] Žoldakin pelkistetyissä klassikkojen tulkinnoissa on usein teemana naiskohtalot, kuten Medeia, Carmen tai Anna Karenina.[2] Häntä on kuvailtu vaativaksi ohjaajaksi.[3] Žoldak voitti vuonna 2004 Unescon esittävien taiteiden palkinnon. [4] Vuonna 2010 Žoldak sovitti ja ohjasi Turun kaupunginteatteriin Anna Kareninan. Hän on ohjannut lisäksi teoksia muun muassa Ukrainassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Japanissa ja Englannissa.[5]

Lähteet

  1. ↑ Voimaa, hulluutta ja kipua. Teatteri, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.4.2010.
  2. ↑ Sykö, Maria: Tulevaisuuden teatteri vaatii kvanttinäyttelijän Helsingin Sanomat. 7.2.2010. Viitattu 27.4.2010.
  3. ↑ Rantanen, Laura: Karjuva Karenina menee ihon alle Voima. 12.2.2010. Viitattu 27.4.2010.
  4. ↑ Laureates 2004 Performing Arts: UNESCO Culture Sector UNESCO. Viitattu 27.4.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Anna Kareninasta odotetaan vuoden teatteritapausta Turussa Yle Uutiset. 27.1.2010. Viitattu 27.4.2010.

Aiheesta muualla