Andvari

Andvari:n teema on kiinnittänyt monien ihmisten huomion vuosien varrella. Julkiselle näyttämölle ilmestymisensä jälkeen Andvari on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja sen merkitys herättää edelleen pohdintaa eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Andvari:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja ajantasainen yleiskatsaus tästä kiehtovasta aiheesta.

Drävlen riimukiven kuva, jonka uskotaan esittävän Andvaria.

Andvari ("Valpas")[1] on skandinaavisessa mytologiassa kääpiö, joka pystyy muuttumaan haueksi. Kääpiö elää koskessa ja kerää suuren aarteen sormuksensa Andvaranautin avulla. Loki saa Andvarin kiinni meren jumalatar Ránin kutomalla verkolla ja pakottaa kääpiön luovuttamaan kaiken keräämänsä kullan. Andvari yrittää kuitenkin pitää sormuksensa, jotta voisi kerätä rikkaudet uudestaan. Mutta Loki pakottaa hänet luopumaan myös sormuksesta. Silloin kääpiö kiroaa varastetun kullan, ja se tulee tuottamaan onnettomuutta kaikille tuleville omistajilleen. Jumalat maksavat kullalla verirahan Reginin ja Fafnirin isälle Hreidmarrille, sillä Loki on tappanut tämän pojan Otrin. Tämä taru toimii myöhemmin Nibelungein laulun esinäytöksenä. [2][3]

Lähteet

  • Eddan sankarirunot. Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. WSOY 1980. ISBN 951-0-10173-7

Viitteet

  1. ↑ Tynni 1980, s. 299
  2. ↑ Micha F. Lindemans: Andvari Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Viitattu 11.3.2013. (englanti)
  3. ↑ Tynni 1980, s. 110-112