Nykymaailmassa Angiosperm Phylogeny Group:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, nyky-yhteiskuntaan tai populaarikulttuuriin vaikuttamisesta, Angiosperm Phylogeny Group on ilmiö, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme tätä aihetta perusteellisesti eri näkökulmista analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen merkitystä nykyään ja sen ennustetta tulevaisuutta varten. Lisäksi tutkimme, miten eri asiantuntijat ovat lähestyneet Angiosperm Phylogeny Group:tä ja miten se on vaikuttanut arjen eri osa-alueisiin. Tämä analyysi auttaa meitä ymmärtämään paremmin Angiosperm Phylogeny Group:n tärkeyttä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Angiosperm Phylogeny Group (yleinen lyhenne APG) viittaa kansainväliseen epäviralliseen tiedemiesten ryhmään, joka on kehittänyt koppisiemenisten kasvien (Magnoliophytina, aiemmin Angiospermae) taksonomista luokittelua eli jakoa sukuihin, heimoihin, lahkoihin ja luokkiin. APG:n työ perustuu uusiin tietoihin kasvien molekyylibiologisesta rakenteesta. Työ on julkaistu neljässä artikkelissa, joihin viitataan yleensä lyhenteillä APG I (1998), APG II (2003), APG III (2009) ja APG IV (2016).
Ensimmäisessä raportissa oli vielä epäselvää, montako taksonomista tasoa tarvitaan heimon yläpuolelle. Etenkin loiskasvien heimot olivat jakamatta lahkoihin. Toisessa raportissa osalle heimoista oli vaihtoehtoisia luokitteluja: laajempi ja suppeampi käsitys. Kolmannen raportin myötä lähes kaikki heimot kuuluvat johonkin lahkoon; vain viisi taksonia (kaksi heimoa ja kolme sukua) on liittämättä muiden taksonien sukupuuhun.[1]