Anglistiikka

Tässä artikkelissa perehdymme Anglistiikka:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia Anglistiikka:een liittyviä näkökohtia ja sen vaikutuksia eri alueilla. Yksityiskohtaisen kiertueen avulla löydämme monia puolia, jotka tekevät Anglistiikka:stä yleismaailmallisen kiinnostavan aiheen. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta populaarikulttuuriin, sen merkitystä akateemisella alalla ja sen vaikutuksia nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan rikastuttavalle matkalle, jonka avulla ymmärrät syvästi Anglistiikka:n tärkeyden ja merkityksen yhteiskunnassamme.

  Englanti tai englantiin pohjautuva kreoli enemmistön äidinkielenä.
  Englanti virallisena kielenä mutta vähemmistökielenä.
Englannin kielen sanaston lähteet laskettuna vuonna 1973 julkaistun Shorter Oxford Dictionary -sanakirjan 80 000 hakusanasta.
  Germaaninen
  Latina
  Ranska
  Kreikka
  Muut/tuntematon
  Erisnimistä

Anglistiikka eli englantilainen filologia on englannin kielen ja englanninkielisen kirjallisuuden ja kulttuurin tutkimusta.[1] Aikaisemmin anglistiikka oli osa germanistiikkaa.[2] Anglistiikan tutkijaa nimitetään anglistiksi.[3]

Suomen vanhin anglistiikan oppituoli on Helsingin yliopistossa ja varsin nuori. Oppituoli perustettiin vuonna 1921.[4] Helsingin yliopisto on kansainvälisesti tunnettu englantilaisen filologian tutkimuksestaan. Yliopiston englantilainen filologia syventyy englannin kielen erityispiirteisiin, kielellisiin varieteetteihin sekä englanninkielisten alueiden kirjallisuuteen ja kulttuureihin. Helsingin yliopistossa ala tarkastee sekä nykyenglantia että englannin kielen historiallista kehitystä sen alkuvaiheista nykyiseen maailmankielen asemaan. Erityisen vahvoja aloja ovat nykykirjallisuus (amerikkalainen, brittiläinen, irlantilainen ja postkoloniaalinen), varhaismodernin ajan kirjallisuus, naiskirjallisuus, kerronnantutkimus, kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja kirjallisuusteoria. Helsingissä tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat englannin kielen historian, kielikontaktien ja kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimus, englannin kielen elektronisten aineistojen eli korpusten kokoaminen, korpustutkimus ja elektroniset editiot, englannin kielen asema lingua francana sekä englanninkielisen kirjallisuuden tutkimus 1500-luvulta nykyaikaan muun muassa kerronnallisia, postkolonialistisia ja kognitiivisia suuntauksia soveltaen.[5]

Yliopistosta englantilaisesta filologiasta valmistuneet toimivat erilaisissa englannin kielen ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Näitä ovat koulutus ja tutkimus, teollisuus ja muu elinkeinoelämä, tekninen dokumentointi, diplomatia, valtionhallinto, kirjastoala, kustannusala, viestintä ja journalistiikka, kansainväliset järjestöt, kääntäminen, markkinointi, matkailuala sekä erilaiset johtamis- ja kehittämistehtävät.[6]

Vuosina 1902–2001 Suomessa tehtiin 89 anglistiikan alan väitöskirjaa.[7]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 3.11.2023.
  2. ↑ Koivulehto, Jorma: Germaaninen filologia ja kansalliset tieteet Virittäjä. 1/1984. Kotikielen Seura. Viitattu 3.11.2023.
  3. ↑ Filologi ja anglisti - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 8.11.2023.
  4. ↑ Kieli muuttuu, samoin kielen tutkimus - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 3.11.2023.
  5. ↑ Englantilainen filologia | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 3.11.2023.
  6. ↑ Englantilainen filologia - Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2011–2012 www.tuni.fi. Viitattu 3.11.2023.
  7. ↑ Karlsson, Fred: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1902–2001: määrällisiä suuntauksia. Virittäjä, 1/2003. Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio.