Aninkaistenmäki

Nykymaailmassa Aninkaistenmäki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Aninkaistenmäki on jättänyt syvän jäljen elämäämme ja tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Aninkaistenmäki on edelleen kuuma aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa ympäri maailmaa, sen vaikutuksesta talouteen ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Aninkaistenmäki:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä ja vaikutuksista tulevaisuuteen.

Näkymä Aninkaistenmäeltä alamäkeen

Aninkaistenmäki (ruots. Aningaisbacken) on Turun keskustassa, VI kaupunginosassa sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Aninkaistenmäki on vilkas liikenteen solmukohta. Aninkaistenkatu on kaupungin sisääntuloväylä, joka kulkee Aurajoelta Turun linja-autoasemalle. Aninkaistensilta on rautatien ylittävä silta, joka on osa valtatie 9:ää.

Aninkaisten kylä liittyi kiinteämmäksi osaksi Turkua 1414, kun hallitsija Eerik Pommerilainen kehotti kirjeitse Turun päättäjiä rakentamaan Aurajoen yli sillan, joka palvelisi torielämää. Silta valmistui todennäköisesti seuraavana vuonna.[1] Vielä 1600-luvun alkupuolelle asti kylä oli lähes täysin maatalousvaltainen. Hiljalleen paikalle alkoi tulla mökkiasutusta. Väestö oli vähävaraista: siihen kuului leskiä, laivamiehiä, lammaspaimenia ja myllynpitäjiä. Sekava yhdyskunta aiheutti viranomaisille päänvaivaa, kun rakennusjärjestystä ei ollut. Vuonna 1653 annetun määräyksen perusteella useita taloryhmiä purettiin. Aninkaisten asukasmäärä oli tuolloin noin 150. 1800-luvulle tultaessa se oli 881 ja Turun palon aattona 1 873 asukasta.[2]

Turun palo vuonna 1827 alkoi Aninkaistenmäellä sijainneesta puutalosta.[3] Aninkaistenmäen nimi viittaa kylännimeen Aninkainen. Nimi on mainittu jo vuonna 1363 sen aikaisessa muodossaan henkilönnimessä Peter aff Anynghos.[4]

Turun konserttitalo, Puutori ja Turun ammatti-instituutin Aninkaisten koulutalo sijaitsevat Aninkaistenmäellä.

Lähteet

  1. ↑ 1414 - Silloin tällöin Punainen Turku -sivusto. Viitattu 27.4.2018.
  2. ↑ Rinne, Toivo: Aninkaistenmäki. Suomen Turku, 1959 N:o 1. Turkuseura.
  3. ↑ Turku- keskiajan kaupunki - Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.12.2017.
  4. ↑ Etymologia: Turun Aninkaistenmäki Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.12.2017.