Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Anna-Kaarina Aalto, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Anna-Kaarina Aalto on herättänyt suurta kiinnostusta, koska se on tärkeä elämän eri osa-alueilla, niin työelämässä, henkilökohtaisessa elämässä kuin sosiaalisessa kontekstissa. Tästä syystä on tärkeää syventyä Anna-Kaarina Aalto:n yksityiskohtaiseen analyysiin, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus, sen seuraukset ja mahdolliset ratkaisut ja hyödyt, joita se voi tarjota. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja asiaankuuluvia tutkimuksia, jotka auttavat meitä syventymään Anna-Kaarina Aalto:n merkitykseen ja merkitykseen nykyään.
Anna-Kaarina Aalto | |
---|---|
Anna-Kaarina Vihinen | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. elokuuta 1920 Toivakka |
Kuollut | 16. huhtikuuta 1994 (73 vuotta) Lappeenranta |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | lääkäri |
Poliitikko | |
Puolue | Kokoomus |
Vaalipiiri | Kymen läänin vaalipiiri |
Kotipaikka | Lappeenranta |
Koulutus | Lääketieteen lisensiaatti |
Puoliso | Oma Risto Olavi Aalto |
|
Anna-Kaarina Aalto (o.s. Vihinen, 12. elokuuta 1920 Toivakka[1] – 16. huhtikuuta 1994 Lappeenranta) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko.
Aallon vanhemmat olivat metsänhoitaja Lauri Vihtori Vihinen ja Martta Lyydia Lanne. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1943 lääketieteen lisensiaatti Oma Risto Olavi Aalto.[2][1] Aalto tuli ylioppilaaksi Lappeenrannan lyseosta 1938 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1947.[1] Hän työskenteli lääkärin tehtävissä Lemillä, Taipalsaaressa, Nuijamaalla ja Lappeessa.[2]
Aalto nousi kansanedustajaksi Juha Rihtniemen yllättävän kuoleman jälkeen helmikuussa 1971. Eduskunnassa hän istui vuoden 1972 vaaleihin saakka. Aalto edusti Kymen läänin vaalipiiriä, ja hän oli Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Lisäksi Aalto toimi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna ja oli vuoden 1968 vaalissa presidentin valitsijamiehenä. Hän oli Naisten raittiuskeskuksen puheenjohtaja ja Raittiuden ystävien varapuheenjohtaja.[2]