Nykyään Ans Schut on aihe, joka on saanut merkitystä useilla alueilla. Politiikasta tieteeseen Ans Schut on tullut tutkijoiden, aktivistien ja yleensä kansalaisten kiinnostava kohde. Teknologian ja globalisaation myötä Ans Schut on saavuttanut ennennäkemättömän ulottuvuuden, joka vaikuttaa paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, myös maailmankuvaamme. Tässä artikkelissa tutkimme Ans Schut:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Ans Schut vuonna 1971. | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten pikaluistelu | |||
![]() | |||
![]() |
Grenoble 1968 | 3 000 m | |
Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
![]() |
Helsinki 1968 | yhteispisteet | |
![]() |
Grenoble 1969 | yhteispisteet | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Heerenveen 1970 | yhteispisteet |
Johanna "Ans" Schut-Boekema (s. 26. marraskuuta 1944 Apeldoorn) on alankomaalainen pikaluistelun olympiavoittaja.[1]
Schut voitti Grenoblen olympialaisissa 1968 kultaa 3 000 metrillä olympiaennätysajalla 4.56,2. Hän kukisti toiseksi sijoittuneen Kaija Mustosen 4,8 sekunnilla.[2] 1 500 metrillä hän sijoittui 12:nneksi[1].
Schut saavutti yleisluistelun MM-kilpailuissa hopeaa 1968 ja pronssia 1969 sekä sijoittui viidenneksi 1967, kuudenneksi 1971 ja seitsemänneksi 1970. EM-kilpailuissa hän sai pronssia 1970 ja oli kuudestoista 1971. Sprinttereiden MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi 1970.[3]
Schut teki viisi maailmanennätystä helmikuussa 1969. Hän luisteli 3 000 metriä Grenoblessa aikaan 4.52,0 ja Davosissa 4.50,4. Inzellissä hän teki maailmanennätykset 1 500 metrillä 2.18,5, 3 000 metrillä 4.50,3 ja "miniottelussa" pistein 185,500.[3]