Antiikin Agoran museo
Nykymaailmassa Antiikin Agoran museo:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Antiikin Agoran museo on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja loputtomia keskusteluja sen vaikutuksista, sovelluksista ja seurauksista. Olipa Antiikin Agoran museo vaikutus teknologiaan, talouteen, kulttuuriin tai politiikkaan, se on edelleen tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä herättää kasvavaa kiinnostusta ja kiinnittää eri toimijoiden ja sektoreiden huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Antiikin Agoran museo:n eri puolia, sen haasteita, mahdollisuuksia ja mahdollisia seurauksia tavoitteenaan valaista sen merkitystä ja auttaa ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä nykyään.
| Antiikin Agoran museo Μουσείο Αρχαίας Αγοράς |
|
|---|---|
 Attaloksen stoan sisätiloja. |
|
| Tyyppi | arkeologinen museo |
| Sijainti | Agoran arkeologinen alue, Ateena, Attika, Kreikka |
| Perustettu | 1956 |
| Koordinaatit | |
 Antiikin Agoran museo |
|
|
|
|
Antiikin Agoran museo (kreik. Μουσείο Αρχαίας Αγοράς, Mouseío Archaías Agorás) on arkeologinen museo Ateenassa Kreikassa. Se toimii uudelleenrakennetussa Attaloksen stoassa Ateenan antiikin aikaisen Agoran itälaidalla ja esittelee alueen arkeologisissa kaivauksissa löydettyä esineistöä.[1]
Attaloksen stoa on rakennettu uudelleen vuosina 1953–1956 kaivausalueen museoksi. Kaivauksista ja rakennustyöstä vastasi American School of Classical Studies at Athens. Museo siirtyi Kreikan valtion hallintaan vuonna 1957.[2]
Kokoelmat
Museon kokoelmiin kuuluu Agoran alueen löydöksiä neoliittiselta kaudelta osmanivallan ajalle saakka. Niihin kuuluu erityisesti antiikin aikaista keramiikkaa, kuvapatsaita, pronssiesineitä, saviesineitä, rahoja ja piirtokirjoituksia, sekä muun muassa bysanttilaisen ajan sekä osmanivallan aikaista keramiikkaa. Monet antiikin aikaisesta esineistöstä liittyvät Ateenan demokratian historiaan: näihin lukeutuvat muun muassa ostrakismiäänestyksessä käytetyt ostrakonit sekä viranhaltijoiden valinnassa käytetty kleroterion-arvontalaite.[1][2]
-
Lintuaiheinen amfora geometriselta kaudelta, 750–725 eaa. -
Pata ja hiilipannu, 500–300-luku eaa. -
Nainen alttarilla. Punakuviotekniikalla tehty kyliks, 400-luku eaa. -
Jumalatarpatsas, mahdollisesti Afrodite, 300-luvun alku eaa. -
Siivellinen Nike, 300-luku eaa. -
Ateenan demokratian virkojen arpomisessa käytetty kleroterion. -
Ostrakon, jossa on nimi ”Kimon Miltiadeen poika”. -
Teatterinaamio, 300–200-luku eaa. -
Satyyriä esittävä patsas. -
Herodotoksen rintakuva, 100-luku. -
Keisari Antoninus Piuksen rintakuva, 100-luku. -
Bysanttilaisaikainen lautanen, 1100-luku.
Lähteet
- ↑ a b Museum of the Ancient Agora Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 25.6.2008. Viitattu 2.3.2015.
- ↑ a b Ancient Agora Museum Athens Info Guide. Viitattu 2.3.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antiikin Agoran museo Wikimedia Commonsissa
