Tässä artikkelissa käsitellään Appenzell Innerrhoden:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Appenzell Innerrhoden:stä on tullut ajankohtainen aihe useilla alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti ja synnyttää keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista elämäämme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Appenzell Innerrhoden:een, tavoitteena ymmärtää sen todellinen luonne ja merkitys nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan Appenzell Innerrhoden:n vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa, mikä antaa täydellisen yleiskuvan sen merkityksestä ja merkityksestä.
Appenzell Innerrhoden Land Appenzell der inneren Rhoden |
|
---|---|
![]() Alpstein, Säntisvuori |
|
![]() Vaakuna |
|
![]() Kantonin sijainti Sveitsissä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Kuntia | 6 (1872–) |
Appenzell valaliiton jäseneksi | 1513 |
Appenzellin kantonin jakaantuminen | 1597 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Appenzell |
Pinta-ala | 172,39[1] km² (25.) |
Väkiluku (31.12.2019) (vakinaiset asukkaat) | 16 128[2] (26.) |
– väestötiheys | 93[1] as./km² |
Kielet | saksa 94 % (2017)[2][3] |
Uskonnot | katolisuus 73 % (2017)[3] |
BKT (2015, alustava) | 1,0 mrd. Sfr (26.)[4] |
– asukasta kohti | 62 000 Sfr (20.)[5] |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | AI |
Kantonin internetsivut |
Appenzell Innerrhoden on Sveitsin kantoni maan koillisosassa. Kantoni on asukasluvultaan maan pienin noin 16 000 asukkaallaan.[2] Kantonin pinta-ala on 172 neliökilometriä.[1]
Kantoni rajoittuu Sankt Gallenin ja Appenzell Ausserrhodenin kantoneihin. Kantonin korkein kohta on Säntisvuori (2 502 m mpy.) Appenzellin kantonien rajalla, alueen lounaisnurkassa.
Appenzell Innerrhodenin kantoni syntyi vuonna 1597, kun Appenzellin kantoni jakaantui uskonnollisista syistä kahtia katoliseen Land Appenzell der inneren Rhodeniin (nykyisin Appenzell Innerrhoden) ja protestanttiseen Land Appenzell der äussern Rhodeniin (nykyisin Appenzell Ausserrhoden).[6]
Appenzell Innerrhodenin naiset saivat vuonna 1990, viimeisenä Sveitsissä, äänioikeuden kantonitasolla, kun liittovaltion tuomioistuin tulkitsi paikallisen lainsäädännön perustuslain vastaiseksi.[7]
Appenzell Innerrhoden jakaantuu kuuteen hallintoalueeseen (saks. Bezirk). Hallintoalueen toiminta vastaa paljolti muualla Sveitsissä kuntien toimintaa, joten hallintoalueet rinnastetaan usein kuntiin. Appenzell Innerrhodenin hallintoalueiden asukasluvut ja pinta-alat ovat seuraavat:[2][1]
Kunta (Bezirk) |
Asukasluku 31.12.2019 |
Pinta-ala km² |
---|---|---|
Appenzell | 5 778 | 16,88 |
Gonten | 1 445 | 24,76 |
Rüte | 3 692 | 40,77 |
Schlatt-Haslen | 1 140 | 17,89 |
Schwende | 2 184 | 57,48 |
Oberegg | 1 889 | 14,61 |
Yhteensä | 16 128 | 172,39 |
Kantonin keskuspaikka on Appenzell.
Kantonin vakituisista asukkaista 11 prosenttia on ulkomaalaisia. Osuus on maan pienin.[2]
Kantonin ylin päättävä elin on kansankokous (saks. Landsgemeinde), joka kokoontuu vuosittain Appenzellin kaupungin keskusaukiolle (saks. Landsgemeindeplatz). Kokoukseen on osallistumisoikeus kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kantonissa asuvilla Sveitsin kansalaisilla. Heitä on noin 13 000 henkilöä[3]. Kansankokouksessa valitaan tärkeimmät virkamiehet, muun muassa kantonin oikeusistuimen jäsenet, sekä tehdään kantonin tärkeimmät talouspäätökset.[8] [9]
Maataloudella on vahvat perinteet Appenzellin kantoneissa: kantonin maa-alasta yli puolet oli vuonna 2014 maatalouskäytössä ja työpaikoista 12 prosenttia alkutuotannossa.[3].
Appenzeller-juusto on peräisin Appenzellin alueelta. Appenzell on myös perinteistä tekstiilintuotantoaluetta, etenkin pellavaa tuotettiin 1500-luvulta aina 1920-luvulle asti[6].
Suuret liikenneväylät (moottoritie A1 pohjoisessa ja A13 idässä sekä päärautatiet) ohittavat kantonin, mutta pienten etäisyyksien ansiosta liikenneyhteydet ovat hyvät. Appenzeller Bahnen AG on alueellinen rautatieyhtiö.