Arabia (yritys)

Nykymaailmassa Arabia (yritys):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin Arabia (yritys) on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri alueilla. Sen merkitys on Arabia (yritys):ssä, koska se on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Arabia (yritys):tä ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen uppoudumme Arabia (yritys):n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen maailmaan, jossa elämme.

Arabia
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1873
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala keramiikkatuotteet
Kotisivu arabia.fi

Arabia oli Helsingissä vuosina 1873–2016 toiminut fajanssin ja posliinin käsittelyyn erikoistunut suomalainen muotoiluyritys. Arabia siirtyi Hackmanin omistukseen vuonna 1990, ja siitä tuli yksi Hackmanin tavaramerkeistä. Arabian tehdas sijaitsi Hämeen­tien varrella Arabian­rannan alueella. Nykyisin sen tiloissa toimii Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Useat merkittävät muotoilijat, kuten Kaj Franck ja Birger Kaipiainen, ovat suunnitelleet Arabialle tuotteita, ja Arabia on voittanut lukuisia muotoilualan palkintoja. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan Arabia oli arvostetuin suomalainen brändi vuonna 2006 yhdessä Fazerin Sinisen kanssa[1].

Historiaa

Arabian tehdasaluetta vuonna 1965.
Arabian vanha tehdasrakennus Hämeen­tien varrella Arabianrannassa

Arabia sai perustamisluvan 25. marraskuuta 1873 ruotsalaisen Rörstrandin tytäryhtiöksi. Ensimmäiset tehdasrakennukset valmistuivat vuonna 1874. Rörstrandilta tullut Carl-Gustaf Herlitz[2] toimi Arabian teknisenä johtajana vuodesta 1881 lähtien, ja osakeyhtiö Arabia Aktiefabrik perustettiin vuonna 1885. Herlitz nimitettiin toimitusjohtajaksi vuonna 1893[2]. Pari vuotta myöhemmin yrityksen ensimmäiseksi taiteilijaksi kutsuttiin Röstrandilta Thure Öberg, joka työskenteli Arabialla kuolemaansa vuonna 1935 saakka.[3][4]

Vuonna 1904 Arabian tehtaassa Helsingissä työskenteli 358 ihmistä, joista lähes puolet naisia. Tehtaalla käytettiin myös lapsityövoimaa.[5] Vuonna 1916 yhtiö siirtyi suomalaisomistukseen, ja toimitusjohtajaksi tuli Herlitzin poika Carl-Gustaf Herlitz, joka oli tehtävässä vuoteen 1947[2] ja laajensi yritystä Pohjoismaiden suurimmaksi[6]. Vuosina 1947–1990 Arabia oli Wärtsilä Oy:n omistuksessa, joka myi sen vuonna 1990 Hackmanille. Nykyään Arabia-brändin omistaa Hackmanista irtautunut Iittala Group, joka vuonna 2007 siirtyi Fiskarsin omistukseen.[7]

Taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1932 nimitetty Kurt Ekholm loi Arabian taideosaston ja aloitti modernin astiamuotoilun. Yli 1 500 työntekijän Arabia oli jonkin aikaa Euroopan suurin posliinitehdas.[2]

Arabia valmisti wc-istuimia vuosina 1874–1992 ensin Helsingin Arabianrannassa ja sitten Tammisaaressa.[8]

Fiskars lopetti keramiikkatehtaan tuotannon 18. maaliskuuta 2016 ja siirsi sen ulkomaille.[9]

Tuotanto

Yhteensä tehtaalla oli kuusi tunneliuunia, joista vanhimmat on purettu.

  • Tunneliuuni TU1, otettu käyttöön 1929, pituus 112 m, poistettu
  • Tunneliuuni TU2, otettu käyttöön 1937, poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU3, otettu käyttöön 1940-luvulla, poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU4, otettu käyttöön 1940-luvulla, poistettu 1970-luvulla
  • Tunneliuuni TU5, otettu käyttöön 1979
  • Tunneliuuni TU6, otettu käyttöön 1979

Kuvia

Lähteet

  1. ↑ Fazer Arabia 18.9.
  2. ↑ a b c d Arabian historia.
  3. ↑ Nokela, Leena: Suomen linnoja. Kotiliesi 18/1975, s. 84.
  4. ↑ Tehtaan vaiheita. Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa -tietokanta, Designmuseo. Viitattu 18.10.2015.
  5. ↑ Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, s. 64. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870 ISBN 951-772-725-9
  6. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, s. 654.
  7. ↑ Pörssitiedote: Fiskars ostaa Iittala Groupin 29.6.2007. Fiskars Oyj. Arkistoitu 7.7.2007. Viitattu 21.3.2008.
  8. ↑ Puukka, Päivi: Arabia sen aloitti – suomalainen takapuoli on luottanut kotimaiseen posliiniin jo toistasataa vuotta yle.fi. 10.7.2017. Viitattu 20.2.2021.
  9. ↑ Helpinen, Varpu & Peltola, Satu-Lotta: Perinteikäs Arabian keramiikkatehdas lopetti – Mitä tapahtuu tehdaskorttelille? Yle. 23.3.2016. Viitattu 24.3.2016.

Kirjallisuutta

  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Arabian astiastoja. (Keräilijän aarteet) Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36627-1
  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Arabian kannuja. (Keräilijän aarteet) Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33726-4
  • Kumela, Marjut & Blåfield, Marja: Arabian purkkeja ja pilkkumeita. (Keräilijän aarteet) Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35436-0
  • Westerholm, Sirpa: Arabian kahvikuppeja ja mukeja. (Keräilijän aarteet) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-32146-1

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arabia (yritys).