Nykymaailmassa Argos (mytologia) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksesta populaarikulttuuriin Argos (mytologia) on kiinnostanut niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa. Kun Argos (mytologia) kehittyy ja muuttuu, on ratkaisevan tärkeää tutkia sen monia puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa käsittelemme Argos (mytologia):een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä.
Argos (m.kreik. Ἄργος, "miehekäs") oli kreikkalaisessa mytologiassa saman nimisen kaupungin, Argoksen, perustaja ja Zeuksen ja Nioben poika. Hänen setänsä Apiksen kuoltua lapsettomana hän peri tämän yli Peloponnesoksen leviävän valtakunnan kuninkuuden ja nimesi sen mukaansa.[1]
Argos meni naimisiin Euadnen kanssa, ja heille syntyi lapset Ekbasos, Peiras, Epidauros ja Kriasos.[1] Gaius Iulius Hyginus kertoo lapsia olevan kolme, ja heidän nimensä olivat Kriasos, Piranthos ja Ekbasos,[2] kun taas Pausanias kertoo Argoksen seuranneen valtaistuimelle suoraan Foroneuksen, jonka tyttären poika hän siis oli, jälkeen ja saaneen lapset Peirasos ja Forbas.[3]
Argosta seurasi valtaistuimelle hänen poikansa Kriasos.
| Edeltäjä: Apis |
Argoksen kuningas 1700–1600-luku eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Kriasos |