Aristarkhos (kraatteri)

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Aristarkhos (kraatteri):n maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina. Tutustumme sen alkuperään, sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja kaikkiin sen sisältämiin seurauksiin. Aristarkhos (kraatteri) on aihe, joka on synnyttänyt monia ristiriitaisia ​​mielipiteitä, joten on tärkeää ymmärtää perusteellisesti kaikki siihen liittyvät näkökohdat. Tämän artikkelin aikana tutkimme kaikkia Aristarkhos (kraatteri):n puolia ja yritämme valaista tätä monimutkaista ja kiehtovaa aihetta. Tule mukaan tähän tiedon seikkailuun!

Aristarkhos-kraatteri Kuussa. Vieressä tasapohjainen Herodotos-kraatteri.

Aristarkhos on antiikin kreikkalaisen tähtitieteilijä Aristarkhoksen mukaan nimetty kraatteri Kuussa.[1] Sen läpimitta on 40 kilometriä ja syvyys neljä kilometriä. Kraatteri sijaitsee ympäristöstä koholla olevalla Aristarkhoksen tasangolla.[2]

Kraatterin alueella on spektritutkimusten mukaan keskushuipussa anortosiitti-nimistä syväkivilajia. Ulompi kraatterin valli on plagioklaasi-maasälpäpitoista oliviinipitoista troktoliittia. Hubble-kaukoputkella Aristarkhoksen alueelta on löydetty titaani- ja happipitoista ilmeniittia, jollainen saattaa kiinnostaa tulevia kuuaseman perustajia kaivostoiminnan kohdeaineena.[3]

Kraatterin lähellä näkyy tuliperäisiä muodostumia, muun muassa niin sanottuja rillejä,[2] romahtaneita laavatunneleita, jotka ovat syntyneet juoksevan, hitaasti jähmettyvän laavan virrattua. Aristarkhoksen lähellä on Vallis Schröterin laakso ja Rimae Aristarchus -rilliverkosto.

Aristarkhos-kraatterin lähellä ovat tähtitieteilijät ja harrastelijat nähneet tavallista useammin TLP-ilmiöitä eli odottamattomia kirkastumisia ja värinmuutoksia.[4]

Kraatterin läheltä on havaittu nousevan radioaktiivista radon-222:ta.[5]

Lähteet

  1. ↑ Aristarchus USGS Astrogeology Science Center. NASA. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b Moon Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.4.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Hubble Prospects For Resources on The Moon NASA. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
  4. ↑ Darling, David: Transient lunar phenomena (TLPs) Encyclopedia of Science. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Lawson et al.: Maps of Lunar Radon-222 and Polonium-210 ResearchGate. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla