Arkaainen agora

Tässä artikkelissa perehdymme Arkaainen agora_:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Arkaainen agora_ on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista kulttuuriin ja taiteeseen aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Arkaainen agora_:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen nykyisen merkityksen ymmärtämiseen.

Arkaainen agora
Sijainti

Arkaainen agora
Koordinaatit 37°58′23″N, 23°43′42″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Ateena, Attika
Historia
Tyyppi agora
Ajanjakso 500-luku eaa.
Kulttuuri antiikki

Arkaainen agora oli antiikin Ateenan vanha agora eli tori, jonka oletetaan sijainneen jossakin Akropolis-kukkulan koillis- tai itäpuolella nykyisen Plákan kaupunginosan alueella.[1] Sitä ei tule sekoittaa Ateenan myöhempään ja tunnetumpaan klassisen kauden Agoraan, joka sijaitsee Akropoliin luoteispuolella.

Historia ja sijainti

Arkaainen agora oli käytössä ainakin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Sen paikkaa ei tunneta varmuudella. Aiemmin sen ajateltiin usein sijainneen esimerkiksi Akropoliin pohjois- tai länsipuolella tai jopa myöhemmän Agoran paikalla. Antiikin aikaisten lähteiden mukaan eräät rakennukset, joiden kuvataan sijainneen Arkaaisella agoralla, olisivat sijainneet Akropoliin rinteessä sijaitsevan Aglaureionin alapuolella. Tämä pyhäkkö sijoitettiin aiemmassa tutkimuksessa yleensä Akropoliin pohjoisrinteeseen. Tilanne muuttui, kun Aglaureion löydettiin varmuudella Akropoliin itärinteestä vuonna 1980. Tämän jälkeen konsensusnäkemykseksi on muodostunut, että Arkaaisen agoran on täytynyt sijaita nykyisen Plákan kaupunginosan alueella koilliseen tai itään Akropoliista.[1][2]

Stephen G. Millerin teorian mukaan Arkaainen agora sijaitsi Akropoliin koillispuolella suunnilleen nykyisten Lysíou- ja Prytaneíou-katujen välisellä alueella myöhemmän Roomalaisen agoran kaakkoispuolella. Sen läntinen raja olisi ollut suunnilleen Márkou Avríliou -kadun kohdalla ja itäpää Tripódon-kadun pohjoispään tienoilla.[1] Geoffrey C. R. Schmalz puolestaan sijoittaa agoran etelämmäksi Akropoliin itäpuolelle.[2]

Agoralla sijaitsi lukuisia julkisia, Ateenan poliksen eli kaupunkivaltion tarvitsemia rakennuksia ja toimintoja, sekä lukuisia pyhäkköjä. Lisäksi siellä järjestettiin mahdollisesti Panathenaia-juhlaan liittyneet urheilukilpailut ennen Panateenalaisen stadionin valmistumista.[3]

Arkaaisen agoran toiminnot siirrettiin ainakin suurelta osin jos ei kokonaan uudelle Agoralle 500-luvun eaa. lopulla samaan aikaan, kun Ateenan demokratia kehittyi ja se tarvitsi enemmän tilaa sekä uusille julkisille rakennuksille että kansankokouksille.[1] Jotkut Arkaaisen agoran alueen rakennukset, kuten vanha Prytaneion, kuitenkin säilyivät käytössä myöhemminkin.[4] Lisäksi alueelle rakennettiin uusia rakennuksia läpi antiikin ajan.

Rakennukset

Antiikin aikaisia raunioita Agía Aikaterínin aukiolla Plákassa. Erään teorian mukaan kyseessä voisi olla paikka, jossa Prytaneion sijaitsi arkaaisella kaudella.[2]

Arkaaisen agoran tai sen lähialueen rakennuksia olivat muun muassa:[1][3]

Millerin mukaan Theseion sijaitsi mahdollisesti agoran länsilaidalla, Anakeion ja Prytaneion puolestaan itälaidalla nykyisen Tripódon-kadun päässä.[1] Schmalzin teoriassa Prytaneion sijaitsi puolestaan etelämpänä myöhemmän, bysanttilaisaikaisen Pyhän Katariinan kirkon (Agía Aikateríni) lähettyvillä.[2] Arkaaisen agoran alueella kulki Kolmijalkojen katu eli Tripodien katu, joka johti Dionysos Eleuthereuksen pyhäköltä joko Prytaneionille tai pidemmäksi Eleusinionille klassisen Agoran suuntaan.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g The Ancient Agora of Athens Athens Greece. Viitattu 19.4.2016.
  2. ↑ a b c d Schmalz, Geoffrey C. R.: The Athenian Prytaneion Discovered? Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Jan.–Mar., 2006, 75. vsk, nro 1, s. 33–81. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Hansen, Mogens Herman: Sources for the Ancient Greek City-State, s. 214–115. (Symposium August, 24-27 1994, Acts of the Copenhagen Polis Centre, ISSN 1398-7151) Kgl. Danske Videnskabernes Selskab, 1995. ISBN 8773042676 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Miller, Stephen G.: ”Athens: The Prytaneion and the Tholos”, The Prytaneion: Its Function and Architectural Form, s. 38–. University of California Press, 1978. ISBN 0520033167 Teoksen verkkoversio.