Arkkiherttua
Nykymaailmassa Arkkiherttua on ajankohtainen aihe, ja se kiinnostaa yhä enemmän monia ihmisiä. Olipa kyse jokapäiväisestä elämästä, politiikasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Arkkiherttua on ratkaisevassa roolissa tapaamme elää ja miten ympäristömme kehittyy. Kun yhteiskunta kehittyy ja olosuhteet muuttuvat, on tärkeää pysyä ajan tasalla ja pohtia Arkkiherttua:tä sekä sen nykyisessä kontekstissa että sen historiallisessa merkityksessä. Tässä artikkelissa perehdymme Arkkiherttua:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.
Arkkiherttua (saks. Erzherzog; suvun naiset ja arkkiherttuan puolisot käyttivät arvonimeä arkkiherttuatar, saks. Erzherzogin) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella käytetty arvo kuninkaan ja herttuan välissä. Se oli liian harvinainen ja merkitykseltään liian vaihteleva, jotta sen aseman voisi määritellä tarkasti. Arvonimi oli yksinomaan Itävaltaa hallinneiden Habsburgien käyttämä. Ensimmäisenä arvonimeä käytti Rudolf IV joskaan keisari ei virallistanut arvonimeä. Vasta Habsburg-sukuun kuulunut keisari Fredrik III teki arvonimestä virallisen vuonna 1453, ja myönsi sen pojalleen Maksimilianille.[1] Titteliä käytettiin vuoteen 1918 saakka (vuodesta 1804 Itävallan keisariuden rinnalla).