Nykymaailmassa Arlingtonin sotilashautausmaa on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Alkuperäistään lähtien Arlingtonin sotilashautausmaa on kiinnittänyt ihmisten huomion ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja eri aloilla. Arlingtonin sotilashautausmaa on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi aihe, joka on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arlingtonin sotilashautausmaa:n kaikkia puolia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen kehitystä ajan myötä.
Arlingtonin sotilashautausmaa (engl. Arlington National Cemetery) on Arlingtonissa Virginiassa sijaitseva yhdysvaltalainen sotilashautausmaa. Se perustettiin Yhdysvaltain sisällissodan aikana etelävaltioiden joukkojen kenraalin Robert E. Leen kotitilalle. Se sijaitsee Pentagonin vieressä Potomacjoen rannalla vastapäätä Washingtonin kaupunkia. Hautausmaan pinta-ala on 248 hehtaaria.[1]
Hautausmaahan on haudattu kaikkien Yhdysvaltain käymien sotien sotilaita. Myös yli 3 800 entistä orjaa on haudattu sinne.[1]
Alueella sijaitseva vuonna 1932 valmistunut ja yleisölle avoin marmorinen Tuntemattoman sotilaan hauta (”Tomb of the Unknowns”)[1] on suosittu turistikohde. Se koostuu seitsemästä osasta, joiden kokonaispaino on 72 tonnia. Hautaa on vartioitu vuorokauden ympäri vuodesta 1948 lähtien. Muita suosittuja vierailukohteita ovat muun muassa Iwo Jiman muistomerkki sekä presidentti John F. Kennedyn ja hänen puolisonsa hauta, jossa palaa ikuinen tuli. Hautausmaalla on lisäksi Challenger- ja Columbia-avaruussukkuloiden onnettomuuksien muistomerkki sekä Pentagonin terrori-iskun ja Lockerbien pommi-iskun uhrien muistomerkki. Suomalaiset Mannerheim-ristin ritarit Olavi Alakulppi ja Lauri Törni on myös haudattu Arlingtonin sotilashautausmaalle.
Arlingtonin sotilashautausmaalle on haudattu yli 300 000 vainajaa.[2] Se on Yhdysvaltojen 130 kansalliskalmistosta toiseksi suurin Long Islandilla sijaitsevan Calvertonin kansalliskalmiston jälkeen.