Armas Tirronen

Nykyään Armas Tirronen on erittäin ajankohtainen aihe, joka kiinnittää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään on kiistaton, ja se synnyttää loputtomasti mielipiteitä, keskustelua ja keskustelua. Se on aihe, joka herättää uteliaisuutta ja kiehtovuutta, mutta sisältää myös haasteita ja ristiriitoja. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Armas Tirronen:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla, sen kehitystä ajan myötä ja roolia sen nykyisessä ihmisten elämässä.

Armas Herman Tirronen (14. marraskuuta 1913 Punkaharju – 5. helmikuuta 1973) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]

Tirronen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1939 ja 1940–1941 ja Suomen Taideakatemian koulussa 1946–1947. Ensimmäisen näyttelyn hän piti 1941 ja osallistui sen jälkeen muun muassa moniin Suomen Taiteilijain näyttelyihin aina vuoteen 1960 saakka.[1]

Hän teki runsaasti julkisia töitä ja tilaustöitä. Muun muassa Helsingissä Meilahden kirkon seinässä on hänen reliefinsä Laupias samarialainen (1954). Helsingissä on myös Tirrosen teokset Käpylän Mari (1954) Käpylässä ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (1957) Hietaniemen hautausmaalla.[2]

Sankaripatsaat

  • Jokioinen 1949
  • Vaasa 1952, Vaasan vanhalla hautausmaalla
  • Pyhtää, 1952
  • Punkaharju, 1952
  • Joensuu, Ikuisuutta kohti 1953
  • Ikaalinen, Sotaan lähtö (Iäisyyden rajalla) 1953, Ikaalisten kirkolla
  • Heinola, 1953
  • Pielavesi, 1958
  • Kerimäki, 1958
  • Puumala Tulevaisuus, 1959
  • Joroinen 1962

Kuvia teoksista

  • Työ ja tulevaisuus, 1950, Joensuu.
    Työ ja tulevaisuus, 1950, Joensuu.
  • Sotilaan hyvästijättö, sankarimuistomerkki, 1952, Heinola.
    Sotilaan hyvästijättö, sankarimuistomerkki, 1952, Heinola.
  • Sankarimuistomerkki, 1952, Pyhtää.
    Sankarimuistomerkki, 1952, Pyhtää.
  • Sotaan lähtö (Iäisyyden rajalla), Sankarivainajien muistopatsas, 1953, Ikaalinen.
    Sotaan lähtö (Iäisyyden rajalla), Sankarivainajien muistopatsas, 1953, Ikaalinen.
  • Vuosien 1939–1944 sankarihautojen muistomerkki, 1953, Vaasa.
    Vuosien 1939–1944 sankarihautojen muistomerkki, 1953, Vaasa.
  • Laupias Samarialainen, 1954, Helsinki.
    Laupias Samarialainen, 1954, Helsinki.
  • Poika ja sammakko, 1955, Imatra.
    Poika ja sammakko, 1955, Imatra.
  • Sankarimuistomerkki, 1956, Sodankylä.
    Sankarimuistomerkki, 1956, Sodankylä.
  • Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957, Helsinki.
    Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1957, Helsinki.
  • Hyvästijättö, Laukkalan sankarimuistomerkki, 1958, Pielavesi.
    Hyvästijättö, Laukkalan sankarimuistomerkki, 1958, Pielavesi.
  • Kerimäen sankarimuistomerkki, 1958, Savonlinna.
    Kerimäen sankarimuistomerkki, 1958, Savonlinna.
  • Sankarimuistomerkki, 1959, Puumala.
    Sankarimuistomerkki, 1959, Puumala.
  • Onkipojat, 1972, Pieksämäki.
    Onkipojat, 1972, Pieksämäki.

Lähteet

  1. ↑ a b Armas Tirronen taiteilijamatrikkelissa
  2. ↑ Laupias samarialainen HAM Helsinki. Arkistoitu 18.7.2022. Viitattu 18.7.2022.

Aiheesta muualla

Armas Tirronen Kansallisgallerian kokoelmissa