Nykymaailmassa Armeija (sotilasyksikkö) on saavuttanut väistämättömän merkityksen monilla alueilla. Sen vaikutus ulottuu henkilökohtaisesta ammatilliseen, kulttuurin, sosiaalisen ja politiikan kautta. Kiinnostus Armeija (sotilasyksikkö):tä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe useilla foorumeilla ja mediassa. Sekä asiantuntijat että tavalliset kansalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita ymmärtämään ja analysoimaan Armeija (sotilasyksikkö):n nyky-yhteiskunnassa tuomia seurauksia ja haasteita. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja päivitetty näkemys Armeija (sotilasyksikkö):stä, käsitellä sen monia puolia ja ehdottaa kriittistä ja pohdiskelevaa lähestymistapaa tähän nykypäivänä kaikkialla esiintyvään ilmiöön.
Armeija on sotatoimiyhtymä, joka koostuu esikunnasta ja yleensä armeijakunnista[1], jotka on edelleen jaettu divisiooniin tai prikaateihin. Sen johdossa on tyypillisesti kenraalin arvoinen upseeri.
Toisen maailmansodan aikana Suomessa toimivat Kannaksen armeija (talvisota) ja jatkosodan aikana Karjalan armeija, sekä saksalaiset AOK Lappland ja AOK Norwegen (saks. Armeeoberkommando).