Aihe Arnolds on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Sen vaikutusten analysoimiseksi ja sen seurauksiin perehtymiseksi on välttämätöntä käsitellä sellaisia näkökohtia kuin sen alkuperä, kehitys ja seuraukset maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa Arnolds:tä käsitellään yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti, jotta saadaan laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Eri tietolähteiden kattavan analyysin ja katsauksen avulla tavoitteena on tarjota kriittinen ja hyvin perusteltu näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää täysin Arnolds:n tärkeyden ja monimutkaisuuden.
Arnolds | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1991[1] |
Toimitusjohtaja | Jussi Laurila[2] |
Kotipaikka | Helsinki[2] |
Toimiala | ravintolapalvelut |
Tuotteet | donitsit, bagelit, smoothiet[1] |
Henkilöstö | noin 250 henkilöä (2019)[3] |
Emoyhtiö | Hermen Oy[1] |
Kotisivu | https://www.arnolds.fi |
Arnolds on suomalainen leipomokahvilaketju, jolla on noin 30 toimipistettä ympäri Suomea. Ensimmäinen toimipiste avattiin vuonna 1991, ja sen jälkeen ketju on laajentunut franchising-periaatteen mukaisesti. Arnoldsin tuotteita myydään Arnolds-kahviloissa, K-Citymarketeissa ja yli 60 ABC-liikeasemalla.[2] Jos laskee yhteen sekä Arnolds-ketjun toimipisteet että Arnoldsin tuotteita myyvät K-Citymarketit ja ABC-asemat, Arnolds on Suomen suurin kahvilaketju kahvilamäärillä mitattuna.[4]
Liikkeen tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa erilaisia donitseja, muffineita ja amerikkalaistyylisiä bageleita.
Vuosittain Arnolds-kahvilat myyvät noin 5 miljoonaa donitsia.[5]
Jussi Laurila perusti Arnoldsin vuonna 1991[1] yhtiökumppaneidensa kera. Hän oli opiskellut hotelli- ja ravintola-alaa Sveitsissä. Liikeideassa yhdistyivät Laurilan kiinnostus pikaruokaan, franchising-yrityksiin ja donitseihin, joita hän oli syönyt Kaliforniassa 1980-luvun vaihto-oppilasvuosinaan. Ensimmäinen kahvila avattiin lokakuussa Turun[2] Hansakorttelissa.[6] Arnolds-nimi oli ostettu kansainväliseltä suuryritykseltä, joka oli luopunut suunnitelmistaan myydä Arnolds-merkkisiä donitseja.[5]
Keväällä 1992 avattiin kolmas kahvila Zeppelin-kauppakeskuksessa Kempeleessä. Hyvän liikepaikan ansiosta sen myynti oli alusta asti isoa ja se päätettiin myydä yrittäjälle,[2] ensimmäisellä Arnolds-ketjun franchising-yrittäjälle.[7]
1990-luvun lopulla yhtiö oli Ruotsin markkinoilla muutamia vuosia.[2]
2000-luvun alussa makeiden tuotteiden rinnalle tuotiin bagelit, toastit ja salaatit.[2]
Vuonna 2006 Arnolds-ketjuun kuului 30 kahvilaa 19 paikkakunnalla.[8]
Vuonna 2013 Arnolds laajensi omistajakuntaansa Hartwall Capitalin myötä.[2] Arnolds avasi kaksi kahvilaa Pietariin.[2]
Vuonna 2015 Arnolds luopui Pietarin kahviloistaan Krimin kriisin seurauksena.[2]
Vuonna 2017 ketju uudisti tuotevalikoimaansa vitriinituotteilla ja kertoi haluistaan laajentua Ruotsiin. Japanissa sillä oli yksi kahvila ja muutamia myyntipisteitä.[1]
Vuonna 2018 ketjun liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa.[5]
Tammikuussa 2019 ABC-ketju kertoi alkavansa myydä neljää Arnoldsin suosituinta donitsia ja monidonitsipakkauksia[9] esimerkiksi niille paikkakunnille, joilla ei ollut ollut aiemmin Arnolds-kahvilaa.[3] Arnolds-kahviloita oli 20 paikkakunnalla.[9] Hartwall Capital myi osuutensa yhtiöstä.[2]
Vuonna 2021 Arnoldsin täyttäessä 30 vuotta juhlavuodelle etsittiin uutuusmakuja yleisökilpailulla. Voittajaksi valittiin Banoffee.[10]
Arnoldsin emoyhtiö on Hermen Oy.[1] Vuonna 2021 ketjuun kuului 28 kahvilaa, joista 26 kuului yhteensä 20 franchise-yrittäjälle.[2] Vuonna 2019 ketju työllisti noin 250 henkilöä.[3]
Ketju vastaa muun muassa resepteistä, myymälöiden suunnittelusta[7] ja koulutuksesta.[10] Ketju toimii ulkomailla muun muassa Tokiossa.[10]
Vuonna 2021 Arnoldsin tuotteita myytiin 63 ABC-liikeasemalla.[2]
Donitsimyynnillä aloittaneella Arnoldsilla on valikoimissaan yli kaksikymmentä erilaista donitsia, minkä lisäksi tehdään kausituotteita, esimerkiksi jouluksi.[7] Vuoden vilkkain myyntipäivä on ystävänpäivä.[10] Vuonna 2019 sen suosituimpia donitsimakuja olivat pomada, valkosuklaa, maitosuklaa ja kinuski.[9] Tuotteet paistetaan, täytetään, kuorrutetaan ja koristellaan käsin paikan päällä.[2] [6] Suklaakuorrutteessa käytetään belgialaista suklaata.[6]
Tuoteryhmät vuonna 2022:
Makeat tuotteet[11]:
Suolaiset tuotteet[12]: