Artturi Rope

Tässä artikkelissa perehdymme Artturi Rope:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Artturi Rope on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Kriittisen ja kattavan analyysin avulla selvitämme Artturi Rope:een liittyviä eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen rooliin globaalissa taloudessa. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen tulevaisuuden ennustetta yrittääksemme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tutkimalla Artturi Rope:ta toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman näkemyksen tästä aiheesta, jolla on niin suuri vaikutus elämäämme.

Artturi Rope vuonna 1942.

Arthur (Artturi) Rope (vuoteen 1935 Robertsson; 28. toukokuuta 1903 Ruokolahti23. maaliskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkikapteeni.

Rope opiskeli Helsingin Musiikkiopistossa 1922–1930 ja suoritti sotilaskapellimestarin tutkinnon vuonna 1934. Hän toimi 1934–1953 Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentin soittokunnan, sittemmin Helsingin Varuskuntasoittokunnan (nyk. Kaartin soittokunta), kapellimestarina.

Rope on säveltänyt ja sovittanut noin 500 teosta, joista suurin osa on puhallinorkesterille tehtyjä sovituksia, muun muassa Jean Sibeliuksen ja Pjotr Tšaikovskin sinfonioista. Sotien aikana hän sovitti lähes kaiken silloin käytössä olleen marssi- ja viihdemusiikin sotilassoittokunnalle. Näitä sovituksia on esitetty muun muassa Esplanadikappelin lavalla ja muissa soittotilaisuuksissa. Sotien aikana hän tuli tutuksi asemiesiltojen kapellimestarina. Hänen tunnetuin sävellyksensä on fanfaarimarssi ”Sotamarsalkan hopeatorvet”.

Puolustusvoimille valittiin 1950-luvun alussa uutta ylikapellimestaria. Ropen syrjäytti Martti Parantainen, jonka kanssa hän ajautui lähes täydelliseen välirikkoon. Parantainen siirrätti kilpakumppaninsa Ropen Hämeenlinnaan, josta hänet siirrettiin reserviin vuonna 1953. Rope jatkoi opettajana muun muassa Sibelius-Akatemiassa sekä yksityisenä musiikinopettajana. Hän muun muassa opetti pianonsoittoa ja säesti laulajia kotonaan. Artturi Rope toimi Sibelius-Akatemian soitinnuksen ja johtamistaidon opettajana vuodesta 1944 kuolemaansa saakka.

Rope sai Director musices -arvonimen vuonna 1958. Hänet on haudattu Suomen kaartin hautausmaalle Helsingin Hietaniemeen.

Lähteet