Aihe Arvo Laro on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyse akateemisesti, ammatillisesti tai henkilökohtaisesti, Arvo Laro on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien teknologioiden kehittyessä on tullut entistä tärkeämpää ymmärtää ja analysoida Arvo Laro:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Arvo Laro:n eri puolia tutkien sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä historiassa ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Syventämällä tätä aihetta, toivomme saavamme valoa sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan.
Arvo Vihtori Laro (sukunimi vuoteen 1934 Lindholm; 23. joulukuuta 1909 Tampere – 29. elokuuta 1968 Mikkeli) oli suomalainen filosofian maisteri, toimittaja, lehtori ja kirjailija.[1]
Laro oli toimittajana muun muassa tamperelaisessa Aamulehdessä. Jatkosodan aikana hän toimi rintamakirjeenvaihtajana ja lyhytaikaisesti 11. Tiedotuskomppanian päällikkönä.[2] Hän oli sitten äidinkielen lehtorina vuodesta 1951 alkaen aluksi Lappeenrannassa ja sitten Mikkelissä.[1]
Arvo Laron puoliso vuodesta 1937 oli kirjastonhoitaja Adelheid Laro. Testamenttivaroin perustettu Adelheid ja Arvo Laron rahasto jakaa apurahoja eteläsavolaisille esikoisteoksen julkaisseille kirjailijoille. Se on osa Etelä-Savon rahastoa, yhtä Suomen Kulttuurirahaston 17 maakunnallisesta rahastosta.[3]