Tässä artikkelissa tutkimme Asger Jorn:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Asger Jorn on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja laajaa yleisöä kiinnostavaksi aiheeksi, koska sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri puolille. Ajan mittaan Asger Jorn:llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuurimme kehityksessä, suhteessamme muihin ja teknologian kehitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Asger Jorn on muokannut käsitystämme maailmasta ja kuinka sen läsnäolo vaikuttaa elämäämme nykyään. Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin Asger Jorn:n merkitystä ja laajuutta nykymaailmassa.
Asger Jorn (vuoteen 1945 asti Asger Olug Jørgensen, 1914 Vejrum – 1973 Aarhus) oli tanskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hän oli yksi Cobra-taiteilijaryhmän ja Situationistisen internationaalin perustajista.
Jyllannin Vejrumissa syntynyt Jorn kävi koulunsa Silkeborgissa, jossa nykyisin on hänen nimeään kantava taidemuseo. Hän aloitti maalaamisen vuonna 1930 ja piti ensimmäisen ekspressionistisen näyttelynsä 1933. Jorn matkusti vuonna 1936 moottoripyörällään Pariisiin, jossa hän opiskeli Fernand Légerin johdolla ja työskenteli jonkin aikaa Le Corbusierin assistenttina, kunnes palasi Tanskaan.[1][2]
Saksalaismiehityksen vuosina 1941–1944 Jorn alkoi julkaista Helheste-nimistä taidelehteä, jonka piiriin hakeutuivat nuoret tanskalaistaiteilijat kuten Ejler Bille, Egill Jacobsen, Henry Heerup ja Carl-Henning Pedersen. He pitivät myös yhteisiä näyttelyitä. Sodan jälkeen Jorn matkusteli Lapissa, Alankomaissa, Ranskassa ja Tunisiassa ja tutustui tulevan Cobra-ryhmän taiteilijoihin kuten Pierre Alechinsky, Karel Appel, Corneille ja Christian Dotremont. ”Spontaaniin abstraktismiin” keskittynyt Cobra-ryhmä oli virallisesti olemassa vain vuodesta 1948 vuoteen 1951, jolloin Jorn sai tuberkuloosin ja joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa.[2]
1950-luvulla Jorn kiinnostui Picasson innoittamana myös keramiikasta ja alkoi tehdä maalauksia löytämiensä valokuvien ja painokuvien pohjalta.[1]
Radikaalin marxilainen Jorn kieltäytyi elinaikanaan muun muassa Ecker-mitalista ja mahdollisuudesta edustaa Tanskaa Venetsian biennaalissa. Guggenheim-palkinnosta hän kieltäytyi vuonna 1964 sähkeellä:[3]
»go to hell with your money bastard stop refuse price stop never asked for it stop against all decency mix artist against his will in your publicity stop i want public confirmation not to have participated in your ridiculous game stop»
Silkeborgin nimikkomuseon ohella hänen töitään on paljon Louisianan taidemuseon kokoelmissa, vaikka hän inhosi myös Louisianaa sen perustamisen 1958 aikoihin.[4]