Tässä artikkelissa käsitellään Askeranin piiri:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Askeranin piiri:stä on tullut ajankohtainen aihe useilla alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti ja synnyttää keskusteluja ja pohdiskeluja sen vaikutuksista elämäämme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Askeranin piiri:een, tavoitteena ymmärtää sen todellinen luonne ja merkitys nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan Askeranin piiri:n vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa, mikä antaa täydellisen yleiskuvan sen merkityksestä ja merkityksestä.
Askeranin piiri (arm. Ասկերանի մարզ, ven. Аскера́нский райо́н, Askeranski raion) on paikallishallintoalue virallisesti Azerbaidžaniin kuuluvassa, mutta käytännössä itsenäisessä Vuoristo-Karabahin tasavallassa. Sen pinta-ala on 1221,92 neliökilometriä. Asukkaita on 17 000 henkeä (vuonna 2005).[1]
Vuoristo-Karabahin autonomiseen alueeseen kuulunut piiri on perustettu vuonna 1930. Aluksi sen nimenä oli Stepanakertin piiri. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1978, jolloin piirikeskus siirrettiin Stepanakertistä Askeranin taajamaan. Neuvostoaikana piirin pinta-ala oli 900 neliökilometriä.[2] Armenialaisten osuus väestöstä laski 91,7 prosentista vuonna 1939 73,5 prosenttiin vuonna 1979. Samaan aikaan azerien osuus nousi 6,9 prosentista 26,0 prosenttiin.[3]
Azerbaidžanin viranomaiset lakkauttivat Askeranin piirin marraskuussa 1991 ja perustivat sen tilalle Xocalın piirin.[4] Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen armenialaiset liittivät Askeranin piiriin valtaamansa Ağdamin piirin osan. Nykyisellään piiri rajoittuu pohjoisessa Vuoristo-Karabahin tasavallan Martakertin, lännessä Qašataghin, etelässä Šušin, Hadrutin ja Martunin piireihin sekä koillisessa Azerbaidžaniin. Hallinnollinen keskus on Askeranin kaupunki, josta on 14 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Stepanakertiin.[5] Asukkaista 99,8 % on armenialaisia.[3]