Astarte

Nykymaailmassa Astarte on saavuttanut merkittävän merkityksen. Sekä jokapäiväisessä elämässä että eri ammattialoilla Astarte on tuottanut huomattavan vaikutuksen. Tämä trendi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin faneissakin, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja ulottuvuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Astarte:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Astarte:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän yhteiskuntaan.

Astarte

Astarte (alk. kreikkalainen Ἀστάρτη, Astarte, Ishtar tai Ashtart) oli seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar, jota sidonilaiset palvoivat[1][2], ja joka oli myös taivaan kuningatar ja Kuun- ja sodan jumalatar. Hän samaistuu babylonialaisten Ištariin, heprealaisten As´tarotiin tai Esteriin (עשתרת tai אסתר, translitteroituna Ashtoreth, Ester) ja assyrialaisten ja syyrialaisten Atargatisiin. Astarten muita nimiä olivat Istar Babyloniassa, Inanna sumerilaisilla ja Baalat Kanaanissa.[3] Astarte-jumala mainitaan Raamatussa useita kertoja.[4] Astarten ja Ištarin vertauskuvana oli Venus.

Astarte oli alun perin babylonialainen puujumalatar, myöhemmin Astartea palvottiin hedelmällisyyden jumalattarena, jonka heprealainen nimi oli Asera. Hänelle rakennettiin palvontapaikkoja, aserakarsikkoja karsituista puista. Astarten puoliso oli Ēl ja poika Baal.[3]

Astarten tunnukset olivat leijona, hevonen, sfinksi, kyyhky, ja tähti (ympyrän sisällä planeetta Venus). Kuvataan usein alastomana.

Astarte kuvattiin joskus äiti-jumalana lapsi käsivarrellaan, useimmiten kuitenkin alastomana. Astartea palvottiin erinimisenä koko Lähi-idässä, myös muinaisessa Israelissa, Egyptissä, Roomassa ja Kreikassa.[5] On mahdollista että Astarte ja soturijumalatar Anat olivat yksi ja sama jumala, joko alkujaan tai yhteen sulauduttuaan.[6]

Astarte - Tell Abu Hawam, Haifa, Israel

Lähteet

Viitteet

  1. 1 Kun. 11:5
  2. 1 Kun. 11:33
  3. a b Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. 1. Kun 11:5, 11:33, 18:19, 1. Sam 7:4, 12:10, 31:10, 2. Kun 21:7, 23:4, 23:13, Tuom 2:13, 10:6Ester akateemisessa tutkinuksessa
  5. Israel Update
  6. Halme, Heini: Israelin uskonto ennen juutalaisuutta, s. 80–81. (Valkama, Kirsi (toimittanut)) Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2010. ISBN 978-951-9217-55-0

Aiheesta muualla