Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Tänään puhumme Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:stä, aiheesta, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on kiehtova aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa tarjoten loputtomasti mahdollisuuksia tutkimiseen ja analysointiin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:n vaikutuksia, sen merkitystä nykyään ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:n monia puolia ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Valmistaudu uppoutumaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus:n kiehtovaan maailmaan!

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet
ARA
Perustettu 2008
Lopetettu 2025
Tehtävä Valtion asuntopolitiikan toimeenpano
Ministeriö Ympäristöministeriö
Sijainti Kirkkokatu 12
Lahti
Valtio Suomi
Ylijohtaja Hannu Rossilahti
Työntekijöitä 100 (2023)[1]
Vuosibudjetti 32,3 milj. € (2023)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (lyhenne Ara, ruots. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet) oli Suomen ympäristöministeriön hallinonalaan kuuluva virasto, joka vastasi valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.[3]

Aran tehtäviin kuului asumiseen ja rakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen. Lisäksi Ara ohjasi ja valvoi ara-asuntokannan käyttöä sekä oli mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa. Ara keräsi, analysoi ja välitti tietoa asuntomarkkinoista sekä ylläpiti alan verkko- ja tietopalveluja. Aran toiminta-ajatuksena oli edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista kaikille.[3]

Orpon hallitus lakkautti Aran helmikuun lopussa 2025. Viraston tehtävät ja henkilöstö siirrettiin ympäristöministeriöön perustetulle Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselle, joka aloitti toimintansa 1.3.2025.[4]

Historia

1940-luvun lopulla jatkosodan jälkeen perustettiin Arava-järjestelmä, jonka kautta valtio rahoitti asuntorakentamista. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät Asuntohallitukselle ja sen lakkauttamisen myötä vuonna 1993 Valtion asuntorahastolle.[5]

Ara perustettiin 1. tammikuuta vuonna 2008. Viimeisimmän virastouudistuksen myötä Ara siirtyi valtion asuntorahoituksen lainapainotteisesta toiminnasta rakennusalan kehitystoimintaa ja tiedottamista tukevaksi organisaatioksi. Ara siirrettiin valtionhallinnon hajasijoitusohjelmassa vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä Lahteen 1. heinäkuuta 2008. Aikaisemmin virasto toimi Helsingin Pasilassa.

Tehtävät ja toiminta

Aran tehtäviä olivat: [6]

  • kestävän, laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittäminen
  • pieni- ja keskituloisten kotitalouksien sekä erityisryhmien asunto-olojen parantaminen
  • yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen ja ara-asuntokannan käytön ohjaus ja valvonta[7]
  • olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittäminen
  • asunto-oloja koskevan kehittämistoiminnan ja tutkimuksen edistäminen, hyödyntäminen ja välittäminen
  • asuntomarkkinatiedon keruu, analysointi ja välitys
  • energiatodistusrekisterin (rekisteri pätevöityneistä energiatodistusten laatijoista) ylläpito[8]
  • korjausavustusten myöntäminen[9].

Lainoitus ja avustukset

Suomen noin 3,1 miljoonasta asunnosta joka kolmas on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja (ns. ara-vuokra-asuntoja) on noin 355 000. Ara-asuntokanta koostuu korkotuki- tai aravalainoitetuista vuokra-asunnoista, asumisoikeusasunnoista sekä osaomistusasunnoista. Valtion tukemia asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt ja niiden välittömässä omistuksessa olevat tytäryhtiöt.

Ara myönsi korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudisrakentamiseen ja perusparannushankkeisiin sekä asuntojen hankintaan. Ara myönsi myös takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen.[10]

Lainaa saattoi saada:

  • kunta tai muu julkisyhteisö
  • Aran nimeämä yleishyödyllinen yhteisö
  • edellä mainittujen yhteisöjen tosiasiallisesti omistama osakeyhtiö.

Aikaisemmin Ara myönsi korkotukilainoja omakotitalon rakentamiseen tai perusparantamiseen sekä omakotitalon tai osakeasunnon hankintaan myös yksityishenkilöille.

Ara myönsi valtion varoista erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia asuntokannan korjaamiseen ja parantamiseen. Ara on myönsi mm. seuraavia avustuksia: [11][12]

  • avustus asumisneuvojatoimintaan
  • erityisryhmien investointiavustus
  • infra-avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 2020-2022 MAL-sopimuksen tehneille kunnille
  • ara-talojen purkuavustus
  • avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen (taloyhtiöt)
  • energia-avustus henkilöasiakkaille, taloyhtiöille ja ns. ara-asuntoja omistaville yhteisöille (2020-2022)
  • sähköavustus
  • Korjausavustukset:
    • korjausavustus ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin
    • esteettömyysavustus taloyhtiöille
    • hissiavustus hissin asentamiseen ennestään hissittömään kerrostaloon (taloyhtiöille)
    • avustus kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun asuinrakennuksiin, joissa epäillään olevan tai on tutkimuksella todettu sisäilmaongelma tai kosteus- ja mikrobivaurio.

Julkaisut

  • Aran uutiskirje[13]
  • Ara-viesti: asiakaslehti (ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, vuoteen 2022 saakka)[14]
  • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja -julkaisusarja: erilaisia selvityksiä ja raportteja Aran toimialaan liittyvistä aiheista ja kehittämistoimintahankkeista.[15]
  • Tilastojulkaisut: Asuntomarkkinakatsaukset 2-3 krt/v, tilastoselvitykset ara-tuotannosta (1krt/v), ara-asuntokannasta (1krt/v), myönnetyistä korjausavustuksista, ara-tuotannon rakennuttajista ja rakentajista ja asunnottomuudesta Suomessa (ajoittain); tilastotietoa Aran myöntämistä tuista ja avustuksista, rakennusten energiatehokkuusluokista sekä kuntakohtaisista keskivuokrista ara- ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoista.[16] Ara-tuotantotilastoja julkaistaan päivittäin.[17]
  • Erillisjulkaisut: esim. Asuminen arjen keskiössä – Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas.[18]

Aran ylläpitämät tietopalvelut

  • Asuntojen hintatiedot -palvelu, josta saattoi hakea toteutuneita asuntokauppatietoja, vuokra-asuntojen vuokratietoja, asumisoikeusasuntojen käyttövastiketietoja, sekä Kelan yleisen asumistuen saajien maksamia keskivuokria alueittain ja huoneluvun mukaan.
  • Energiatodistusrekisteri, josta saattoi hakea laadittuja energiatodistuksia ja pätevöityneitä energiatodistusten laatijoita sekä tilastodataa energiatodistuksista.
  • Järjestysnumerorekisteri, josta asumisoikeusasunnon hakija voi hakea itselleen järjestysnumeron asuntohakemusta varten.
  • Hankepankki - tietoa valtion tuella rakennettavista asunnoista (ara-asunnot) ja peruskorjaushankkeista sekä Aran rahoittamista kehittämishankkeista.

Organisaatio

Araa johti ylijohtaja Hannu Rossilahti. Työntekijöitä oli noin 50, vuonna 2023 jopa yli 100. Viraston toimintaa ohjasi valtioneuvoston asettama johtokunta.[19]

Arvostelua

Ara-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ara-asuntoja ei riitä kaikille. Ara-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ara-asuntoa eivät saa. Ara-järjestelmä myös vähentää asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ara-asuntojakin.[20]

Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[20]

Luovuttaessa ara-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[20]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. ↑ a b ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa ARA. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 31.3.2016.
  4. ↑ Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus jatkaa Aran tehtäviä 1.3. alkaen Ara. Helmikuu 2025. Viitattu 25.2.2025.
  5. ↑ Hyvää asumista ajan haasteet huomioiden ARA. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  6. ↑ ARAn tehtävät www.ara.fi. Arkistoitu 7.11.2016. Viitattu 19.4.2017.
  7. ↑ ARA ohjaa ja valvoo www.ara.fi. Arkistoitu 2.5.2017. Viitattu 19.4.2017.
  8. ↑ Energiatodistusrekisteri www.energiatodistusrekisteri.fi. Viitattu 19.4.2017.
  9. ↑ Korjausavustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  10. ↑ ARA: Lainat ja avustukset www.ara.fi. Arkistoitu 3.7.2017. Viitattu 19.4.2017.
  11. ↑ ARA: Muut avustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.8.2017. Viitattu 19.4.2017.
  12. ↑ Korjausavustukset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 13.7.2021.
  13. ↑ ARAn uutiskirjeet www.ara.fi. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 19.4.2017.
  14. ↑ ARA-viesti www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  15. ↑ ARAn raportteja -julkaisusarja ARA. Arkistoitu 10.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  16. ↑ ARAn tilastot ja selvitykset www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  17. ↑ Tilastoja ja selvityksiä ARA-tuotannosta www.ara.fi. Viitattu 13.7.2021.
  18. ↑ Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  19. ↑ ARAn organisaatio www.ara.fi. Arkistoitu 20.4.2017. Viitattu 19.4.2017.
  20. ↑ a b c ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.

Aiheesta muualla