Tänään astumme Ateenalaisten stoa:n kiehtovaan maailmaan, aihe, joka on herättänyt monien kiinnostuksen vuosien varrella. Ilmestymisestään lähtien Ateenalaisten stoa on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, joten se on erittäin ajankohtainen aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Ateenalaisten stoa:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme varmoja, että löydät kiehtovaa ja mielenkiintoista tietoa Ateenalaisten stoa:stä seuraavilta riveiltä. Liity meille tälle löytö- ja oppimismatkalle!
Ateenalaisten stoa | |
---|---|
Στοά των Αθηναίων | |
![]() Ateenalaisten stoan rauniot. |
|
Sijainti |
Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka![]() |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | stoa |
Valmistumisvuosi | noin 478–470 eaa. |
Rakennuttaja | ateenalaiset |
Tyylisuunta | joonialainen |
Julkisivumateriaali | kalkkikivi, marmori |
Delfoin arkeologinen alue |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Ateenalaisten stoa (kreik. Στοά των Αθηναίων, Stoá ton Athinaíon) oli antiikin aikainen stoa Delfoissa Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat Apollonin pyhäkköalueen keskellä Apollonin temppelin eteläisen terassimuurin alapuolella.[1][2]
Stoan rakennuttivat ateenalaiset varhaisella klassisella kaudella noin vuonna 478–470 eaa. heti persialaissotien jälkeen. Se oli osa Perikleen rakennusohjelmaa ja tarkoitettu kiitokseksi sotavoitosta. Stoassa oli esillä persialaisilta otettuja sotasaaliita ja muita voitonmerkkejä. Voitonmerkit olivat peräisin muun muassa Salamiin ja Mykalen taisteluista vuodelta 480 eaa., ja niihin kuului muun muassa persialaisten laivojen keuloja tai keulakoristeita sekä köysiä Kserkseen Hellespontoksen yli rakentamasta sillasta, jonka kreikkalaiset tuhosivat vuonna 478 eaa.[1][2][3]
Stoa edustaa joonialaista tyyliä. Sen pylväikkö on eteläsivulla, kun taas pohjoisseinän muodostaa temppelin terassimuuri. Stoa on yksilaivainen ja sen pituus on noin 31,6 metriä ja leveys noin 3,71 metriä. Sen rakentamiseen oli käytetty paikallista kalkkikiveä sekä paroslaista ja Pentelikon-vuoren marmoria. Rakennuksessa oli puinen katto.[1][2]
Stoassa oli suurikokoinen omistuskirjoitus, jossa voitonmerkit omistettiin Delfoin pyhäkölle:[2]
»ΑΘΗΝΑΙΟΙ ΑΝΕΘΕΣΑΝ ΤΗΝ ΣΤΟΑΝ ΚΑΙ ΤΑ ΗΟΠΛΑ ΚΑΙ ΤΑΚΡΟΤΕΡΙΑ ΕΛΟΝΤΕΣ ΤΩΝ ΠΟΛΕΜΙΩΝ
Ateenalaiset omistivat stoan ja köydet ja laivankeulat, jotka otettiin vihollisilta.»
Rakennuksesta on säilynyt lähinnä perustuksia, takaseinä sekä joitakin pylväiden osia.[3]