Atmel AVR on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion vuosien varrella. Sen merkitys ja relevanssi heijastuu aiheesta tehtyjen mielipiteiden ja tutkimusten määrässä. Alkuperäistään nykypäivään Atmel AVR on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, mikä on avannut oven loputtomille pohdiskeluille ja löydöksille. Tässä artikkelissa tutkimme Atmel AVR:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäistään nykypäivään Atmel AVR on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, mikä on avannut oven loputtomille pohdiskeluille ja löydöksille. Tässä artikkelissa tutkimme Atmel AVR:n eri puolia ja näkökulmia, tarkastelemme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen kehitystä ajan myötä.
AVR on Atmelin mikro-ohjainperhe, joka sisältää laajan valikoiman 8-bittisiä mikro-ohjaimia. Sen kehittivät Norges Tekniske Høgskolen opiskelijat Alf-Egil Bogen ja Vegard Wollan. Harrastajien keskuudessa laitteisto on saanut suosiota Arduino-laitteissa.
AVR-mikro-ohjaimet jaetaan kolmeen ryhmään niiden sisältämien ominaisuuksien sekä muistin määrän mukaan.
ATtiny:
ATmega:
Tehtäväkohtaiset AVR-mikro-ohjaimet:
kuten LCD-ohjain, USB-ohjain, CAN-ohjain, monimuotoisempi PWM jne.
Kaikki AVR-mikro-ohjaimet sisältävät RISC-ytimen, FLASH-ohjelmamuistia, SRAM-käyttömuistia, sekä useita I/O-väyliä. Jotkin ohjaimet sisältävät myös pysyvää EEPROM-käyttömuistia. Muita ominaisuuksia ovat esimerkiksi sisäinen kello-oskillaattori, ajastimet, keskeytysohjaimet, sarjaliikennepiiri (UART), SPI, IO-porttien ylösvetovastukset, pulssinleveysmodulaattori (PWM), A/D-muunnin (ADC), analoginen vertailija ja vahtikoira-ajastin.
AVR-sarja tarjoaa paljon erilaisia ominaisuuksia:
Yleisin AVR-ohjelmointiin käytettävä kieli on C-kieli. Muita kielivaihtoehtoja ohjelmointiin ovat BASIC, Pascal ja Assembly. Useimmiten päädytään kuitenkin käyttämään proseduraalista C-kieltä, sillä sen kirjoittaminen on nopeaa, eikä se ole Assemblyn tapaan vaikeasti hallittavaa ja muistettavaa symbolista konekieltä. AVR-mikro-ohjaimien suorittimen käskykanta on myös kehitetty vastaamaan erityisesti C-kielen tarpeisiin. Atmel tarjoaa myös ilmaisen AVR Studio -ohjelman debuggaukseen ja ohjelmien kirjoittamiseen. Sillä voi myös simuloida ohjelman toimintaa.[1] Ohjelman siirtäminen mikro-ohjaimeen voidaan tehdä käyttäen mm. JTAG-emulaattoria.
AVR-perheen rinnalle on ajan myötä tullut myös muita aliperheitä. Uusin tulokas on AVR32-suoritinperhe, joka sisältää valikoiman 32-bittisiä mikro-ohjaimia.