Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme puhua Auður Auðuns:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Auður Auðuns on aihe, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Auður Auðuns on herättänyt keskusteluja sen tärkeydestä ja merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Auður Auðuns:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä niin monia ihmisiä kiinnostavasta aiheesta.
Auður Auðuns | |
---|---|
Islannin oikeus- ja kirkollisministeri | |
10. lokakuuta 1970 – 14. heinäkuuta 1971
|
|
Edeltäjä | Jóhann Hafstein |
Seuraaja | Ólafur Jóhannesson |
Reykjavíkin pormestari | |
19. marraskuuta 1959 – 5. lokakuuta 1960
(yhdessä Geir Hallgrímssonin kanssa) |
|
Edeltäjä | Gunnar Thoroddsen |
Seuraaja | Geir Hallgrímsson |
Kansanedustaja | |
1959–1974
|
|
Ryhmä/puolue | Itsenäisyyspuolue |
Vaalipiiri | Reykjavík |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. helmikuuta 1911 Ísafjörður |
Kuollut | 19. lokakuuta 1999 (88 vuotta) |
Kansalaisuus | Islanti |
Tiedot | |
Puolue | Itsenäisyyspuolue |
|
Auður Auðuns (18. helmikuuta 1911 – 19. lokakuuta 1999) oli islantilainen itsenäisyyspuolueen poliitikko. Hän oli Islannin ensimmäinen nainen, joka valmistui lakimieheksi sekä toimi Reykjavíkin pormestarina ja Islannin hallituksessa ministerinä.
Auður syntyi Ísafjörðurissä. Hänen isänsä Jón Auðunn Jónsson istui Alþingissä vuosina 1919–1937.[1] Auður valmistui Islannin yliopistosta lakimieheksi vuonna 1935, minkä jälkeen hän työskenteli lakimiehenä Ísafjörðurissä vuosina 1935–1936. Vuosina 1940–1960 hän toimi Reykjavíkin äiteintukiyhdistyksen lakimiehenä. Hän istui vuosina 1946–1970 Reykjavíkin kaupunginvaltuustossa ja toimi vuosina 1954–1959 sekä 1960–1970 valtuuston puheenjohtajana. Vuosina 1959–1960 hän toimi Reykjavíkin pormestarina ollen ensimmäinen virassa toiminut nainen. Vuonna 1959 hänet valittiin Alþingiin. Vuonna 1967 hän istui Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa. Vuosina 1970–1971 hän toimi oikeus- ja kirkollisministerinä Jóhann Hafsteinin hallituksessa.[2][3][4]