Nykymaailmassa Augusta af Heurlin:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Olipa yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi Augusta af Heurlin aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Alkuperästään ja kehityksestään sen vaikutuksiin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa Augusta af Heurlin on herättänyt keskustelua eri aloilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja johtanut pohdiskeluun sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Siksi on olennaista syventää Augusta af Heurlin:n tutkimukseen ja analysointiin, jotta ymmärrettäisiin kattavasti sen vaikutus ja laajuus nykyisessä kontekstissa. Tämän todellisuuden vuoksi on välttämätöntä lähestyä Augusta af Heurlin:n aihetta eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota globaali ja rikastuttava näkemys, joka tyydyttää kaikkien lukijoiden uteliaisuuden ja kiinnostuksen.
Augusta Helena af Heurlin (o.s. Bergbom; 6. tammikuuta 1847 Vaasa – 3. syyskuuta 1918 Helsinki)[1] oli suomalainen järjestöaktiivi 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.[2]
Af Heurlinin vanhemmat olivat senaattori Johan Erik Bergbom ja Fredrika Juliana Roschier. Hänen sisaruksiaan olivat Kansallisteatterin perustajat Kaarlo ja Emilie Bergbom sekä senaattori Ossian Wuorenheimo. Augusta af Heurlinin puolisona oli vuodesta 1871 kirjapainonomistaja Lars Oskar Wilhelm af Heurlin, joka kuitenkin kuoli jo neljä vuotta myöhemmin. Heidän kolme lastaan olivat pankinjohtaja Lauri af Heurlin, laulunopettaja Paula af Heurlin ja valtiopäivämies Maunu af Heurlin.[3]
Heurlin liittyi 1880-luvulla Suomen Naisyhdistykseen ja johti Naisyhdistyksen vuonna 1900 perustamaa valmistavaa ammattikoulua. Hän oli vuonna 1911 kutsumassa eri naisyhdistyksiä perustamaan Suomen Naisten Kansallisliittoa. Hän toimi Raittiuden Ystävien keskushallituksessa vuosina 1886–1887 ja oli organisoimassa ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä järjestettyä keräystä, jonka tuotto suunnattiin keuhkotautiparantoloiden rakentamiseen. Keräys toteutettiin Raittiuden Ystävien nimissä. Kun keräys onnistui, sen varojen käytöstä ja kasvattamisesta huolehtimaan perustettiin ”Toimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi” -järjestö, jonka jäsenenä af Heurlin toimi 1907–1918.[2]
Vuonna 1905 Heurlin perusti Koulukeittoyhdistyksen huolehtimaan, että kansakoululaisille pyrittäisiin tarjoamaan koulussa lämmin keitto, sillä varsinkin syrjäseutujen lapsilla oli pitkien koulumatkojen vuoksi vaikeuksia. Heurlinin täyttäessä 70 vuotta 1917 hänen kunniakseen vietettiin kansalaisjuhla ja perustettiin hänen nimeään kantava rahasto. Heurlin lahjoitti varat Koulukeittoyhdistykselle. Yhdistyksen toiminnan hiipuessa varat siirtyivät 1923 Suomalaiselle Konkordia-liitolle ja vuonna 1955 rahasto yhdistettiin Paula af Heurlinin rahastoon.[2]
Af Heurlinin koti Helsingissä osoitteessa Yrjönkatu 13 tunnettiin 1800-luvun lopulla Suomalaisen Puolueen johtajien kokoontumispaikkana.[3]