Aukusti Veuro

Tässä artikkelissa perehdymme Aukusti Veuro:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja merkityksiä. Aukusti Veuro on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen läpi historian, koska sillä on rajat ja kulttuurit ylittävä merkitys. Aukusti Veuro on ollut alkuperästään nykyajan vaikutukseensa tutkimuksen ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomia mielipiteitä ja pohdintoja. Näillä linjoilla perehdymme Aukusti Veuro:n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Aukusti Veuro (20. syyskuuta 1886 Sääksmäki – 6. toukokuuta 1954 Sääksmäki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Veuron pääteoksia ovat Aleksis Kiven patsas Nurmijärvellä ja Hitsaaja (1948) Heteka Oy:n portin edustalla Helsingissä.[1]

Elämä ja ura

Aukusti Veuron vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Veuro ja Sanna Parikka. Veuro kävi kansakoulun ja opiskeli sitten kuvanveistoa Emil Wikströmin oppilaana 1906–1909. Veuro kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1910 ja teki vielä opintomatkat Tanskaan ja Ruotsiin 1914 sekä Italiaan ja Saksaan 1932.

Veuro toimi myös lankonsa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen joidenkin patsaiden valajana ja Paavo Nurmen patsaan valamisesta hän sai Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.[1]

Veurolla oli Sääksmäellä oma taidevalimo joka oli toiminnassa vuodesta 1920 aina 1930-luvun alkupuolelle.

Taiteilijan synnyinseudulla, Päivölän opistolla, sijaitsee Aukusti Veuron yksityinen näyttelykokoelma, joka sisältää hänen teoksiaan vuosilta 1912-1951.

Teoksia

Kuvia teoksista

  • Istuva tyttö, 1912, Forssa.
    Istuva tyttö, 1912, Forssa.
  • Verkonkutoja, 1910–1913, Forssa.
    Verkonkutoja, 1910–1913, Forssa.
  • Aleksis Kivi, 1934, Forssa.
    Aleksis Kivi, 1934, Forssa.
  • Vasikkaa juottava, 1934, Forssa.
    Vasikkaa juottava, 1934, Forssa.
  • J. H. Erkon patsas, 1937, Orimattila
    J. H. Erkon patsas, 1937, Orimattila
  • P. E. Svinhufvudin muistomerkki, 1937, Valkeakoski.
    P. E. Svinhufvudin muistomerkki, 1937, Valkeakoski.
  • Hitsaaja, 1948, Helsinki
    Hitsaaja, 1948, Helsinki
  • Larin-Kyöstin syntymäkodin sija, 1949, Hämeenlinna.
    Larin-Kyöstin syntymäkodin sija, 1949, Hämeenlinna.
  • Someron sankaripatss, 1949, Somero
    Someron sankaripatss, 1949, Somero
  • Ahveniston sankarimuistomerkki, 1950, Hämeenlinna.
    Ahveniston sankarimuistomerkki, 1950, Hämeenlinna.
  • Otto Rehbinderin muistolaatta ja muistokivi, 1951, Hämeenlinna.
    Otto Rehbinderin muistolaatta ja muistokivi, 1951, Hämeenlinna.
  • Sääksmäen sankarimuistomerkki, 1951, Valkeakoski.
    Sääksmäen sankarimuistomerkki, 1951, Valkeakoski.
  • Kylmäkosken sankarimuistomerkki, 1953, Akaa.
    Kylmäkosken sankarimuistomerkki, 1953, Akaa.
  • Kanta-Loimaan sankaripatsas, 1953, Loimaa
    Kanta-Loimaan sankaripatsas, 1953, Loimaa
  • Vasikanjuottaja, 1954, Hämeenlinna
    Vasikanjuottaja, 1954, Hämeenlinna
  • Hyvästijättö, Metsäkansan sankarimuistomerkki, Aukusti Veuron suunnitelman toteuttivat Jaakko Veuro ja Matti Aaltonen, 1956, Valkeakoski.
    Hyvästijättö, Metsäkansan sankarimuistomerkki, Aukusti Veuron suunnitelman toteuttivat Jaakko Veuro ja Matti Aaltonen, 1956, Valkeakoski.
  • Aleksis Kivi, 2000 (1934), Nurmijärvi.
    Aleksis Kivi, 2000 (1934), Nurmijärvi.

Palkinnot

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Helsingin kaupungin taidemuseo: Aukusti Veuro, Hitsaaja (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.5.2012.
  2. ↑ Nurmijärvi, Patsaat A. Kivi kansalliskirjailija. Nurmijärven kunta. Arkistoitu 2.5.2016. Viitattu 25.4.2011.
  3. ↑ Aukusti Veuro: Vasikanjuottaja Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 25.4.2011.
  4. ↑ Aukusti Veuro: Sankaripatsas rky.fi. Ahveniston hautausmaa, Hämeenlinna. Viitattu 31.01.2012.