Aulis Oja

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Aulis Oja, aihe, joka on ollut viime vuosina suuren kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Aulis Oja on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut lukuisten alan asiantuntijoiden tutkimuksen kohteena. Tämän artikkelin aikana aiomme analysoida perusteellisesti Aulis Oja:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme Aulis Oja:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Aulis Oja on ajankohtainen aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti, ja olemme varmoja, että tämä artikkeli tarjoaa tuoreen ja oivaltavan näkökulman samaan.

Yrjö Nurmio ja Aulis Oja Kansallis­arkistossa vuonna 1966.

Aulis Oja (3. helmikuuta 1910 Turku – 10. syyskuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija.

Elämäkerta

Oja syntyi Turussa ja kävi koulunsa Kuusjoella, jossa hänen isänsä Antti Fabian Oja oli kirkkoherrana. Ojan sukujuuret olivat Nousiaisista, missä hän myös nuoruudessaan vietti pitkiä aikoja.[1][2]

Oja väitteli tohtoriksi vuonna 1955 keskiaikaisen "Etelä-Suomen" aluejakoja ja asutusta käsittelevällä tutkimuksella ja kirjoitti etenkin Varsinais-Suomesta useita pitäjänhistorioita joko kokonaan tai osittain. Pääosan työurastaan Oja teki Suomen valtionarkistossa. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1973.[1]

Aulis Ojan kokonaan tai osittain kirjoittamia pitäjänhistorioita ovat muun muassa Maarian, Karinaisten, Perttelin, Marttilan, Raision, Kuusjoen, Maskun ja Tarvasjoen pitäjänhistoriat.[1] Väitöskirjassaan ja paikallishistoriallisissa tutkimuksissaan Oja kehitti etenkin jakokuntalaitoksen kehitykseen ja rakenteeseen nojautuvia keskiajan asutuksen ja maanomistusolojen historian tutkimusmetodeja, joilla oli mahdollista saada tietoa esimerkiksi asutuksen ikäsuhteista.[2]

Aulis Ojan poikia ovat tähtitieteilijä Heikki Oja[3] ja tietojenkäsittelytieteilijä Erkki Oja.[4]

Julkaisuja

Lähteet

  1. ↑ a b c Y. B.: Aulis Oja. (Muistokirjoitus.) Genos, 1976, 47. vsk, s. 85. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.8.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Tuntematon: ”Aulis Oja 3.2.1910–10.9.1976”, Nousiaisten historia I. (Kirjoittanut Aulis Oja) Nousiainen: Nousiaisten kunta ja seurakunta, 1977. ISBN 951-99143-6-6
  3. ↑ Lahtonen, Katariina: Sinihampaan riimu älypuhelimessa. Lounais-Hämeen joulu, 2015, s. 37–38. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
  4. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 506. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Aiheesta muualla

  • Oja, Aulis hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)