Nykymaailmassa Auno on saavuttanut suuren merkityksen ja kiinnostuksen, mikä on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta eri aloilla. Syntymisestään lähtien Auno on vaikuttanut merkittävästi muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen. Vuosien varrella Auno on kehittynyt ja sopeutunut nykytilanteen erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä on keskeinen rooli eri sektoreiden kehityksessä ja muuttamisessa. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Auno:n vaikutukset ja laajuus nykyään sekä sen tulevaisuuden vaikutukset.
| Auno | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 24. syyskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | – |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | paikannimistöstä |
Auno on suomalainen miehen etunimi. Nimielementti esiintyy myös paikannimistössä. Lisäksi Auno on romaanihenkilö Heikki Meriläisen Pietolan tytöissä (1892), mistä sai nimensä varhainen nimen kantaja Auno Kuiri (s. 1897). Toisaalta Auno on esiintynyt eri puolilla maata myös naisilla Aunen toisintonimenä.[1]
Vuoden 2019 loppuun mennessä nimen oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan saanut 430 suomalaista miestä ja hieman yli 40 naista. Suurin osa heistä on 1900-luvun alkupuolella syntyneitä. Vuoden 1980 jälkeen nimen on saanut vain 32 henkeä.[2]
Auno on myös sukunimi. Tammikuussa 2021 Suomessa oli Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 92 henkilöä, joiden sukunimi oli Auno.[2]
Aunosuden nimissä on perustettu myös nuorisoseura, Aunosuden Nuorisoseura ry.