Kysymys Aureskoski (yritys):stä on asia, joka koskettaa meitä kaikkia enemmän tai vähemmän. Olipa kyseessä henkilön elämä, historiallinen tapahtuma, julkkis tai jokin muu alue, Aureskoski (yritys) herättää ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Tässä artikkelissa tutkimme Aureskoski (yritys):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen merkitystä nykyään ja sen kehitystä ajan myötä. Alkuperäisestä vaikutuksestaan populaarikulttuuriin Aureskoski (yritys) on aihe, joka ansaitsee keskustella ja ymmärtää syvällisesti. Liity kanssamme tälle Aureskoski (yritys):n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Aureskoski Oy oli Parkanon Aurejärvellä toiminut saha ja sahatavaran jatkojalostustehdas, joka perustettiin 1864. Vuonna 2000 se siirtyi UPM-Kymmenelle, joka myi kiinteistön ja laitteet vuonna 2013 Tammiston Puulle. Tiloissa jatkaa nykyisin Tammisto-yhtiöihin kuuluva Aureskosken Jalostetehdas Oy.
Aureskosken saha alkoi syntyä, kun W.Rosenlew & Co vuokrasi Aureskosken alueen vesioikeudet vuonna 1863. Ensimmäinen vesivoimalla käyvä lankkusaha käynnistyi seuraavana vuonna.[1]
Seuraavalla vuosikymmenellä höyryvoima alkoi syrjäyttää vesivoimalla toimivia sahoja. Aureskosken sahan muuntamista höyrykäyttöiseksi harkittiin, mutta 1872 Rosenlew päätyi sahan myyntiin saadakseen rahaa uuden suursahan rakentamisen Poriin. Saha pääsi ränsistymään kunnes se lopulta saatiin kaupaksi vuonna 1888. Uusi omistaja purki sahan, ja alkoi 40 vuoden hiljaiselo.[1]
1920-luvun lopulla paikkakuntalainen Kalle Mäkelä rakennutti paikalle uuden yksiraamisen sahan, jota pyöritti vesiturbiini. Sahan yhteydessä toimi myös alueen ensimmäinen höyläkone ja mylly. Sotien jälkeen 1949 sahan osti sen silloiselta omistajalta Aleksi Majalta Kaskisten Puutavara Oy, noin 40 sahan yhteinen markkinointiyritys, joka yhtiöitti sahan 1950 Aureskoski Oy:ksi ja uudisti sitä monin tavoin.[2][1]
Sahatavaran hintasäännöstelyn purku ja maailmanlaajuinen sodanjälkeinen korkeasuhdanne vauhdittivat Aureskoski Oy:n toimintaa. Vuonna 1954 Aureskoskella sahattiin 57 000 kuutiometriä puutavaraa. Sähkö otettiin osittaiseksi käyttövoimaksi, mutta myös höyrykonetta käytettiin 1970-luvulle saakka. Trukit otettiin käyttöön lautatarhalla 1963 ja tukkien automaattilajittelu ensimmäisten sahojen joukossa vuonna 1968. Pari vuotta myöhemmin valmistui ensimmäinen oma kuivaamo, jossa voitiin käyttää lämmönlähteenä sahan tuottamaa purua ja kuorta.[1]
Vuonna 1981 koko sahausosasto tuhoutui tulipalossa, mutta se rakennettiin uudelleen nykyaikaiseksi ja saatiin tuotantoon 1983. Tämän myötä Aureskosken sahatavaran vuosituotanto lähes kaksinkertaistui 90 000 kuutiometriin.[1]
1990 luvun alussa Aureskosken saha oli jalostusasteeltaan kolmen parhaan joukossa Suomessa. Sen omistajat kärsivät kuitenkin muissa liiketoimissaan vaikeuksia Suomen 1990-luvun alun lamassa, ja Aureskoski Oy myytiin vuonna 1994 ruotsalaiselle Fagerlid Industrier AB:lle. Se osti myös Lapuan Saha Oy:n 1997 mutta ajautui konkurssiin. Aureskosken toimintaa jatkettiin konkurssipesän lukuun kunnes laitoksen osti UPM-Kymmene vuonna 2000. Vuonna 2004 Aureskosken sahaustoiminta päättyi, mutta tiloissa alettiin jatkojalostaa muiden sahojen tuotteita. Tämäkin toiminta kuitenkin päättyi vuoden 2012 lopussa.[1][3]
Huhtikuussa 2013 euralainen Tammiston Puu Oy osti Aureskosken tilat ja koneet[4] ja käynnisti toiminnan uudelleen Aureskosken Jalostetehdas Oy:nä saman vuoden elokuussa. Tehtaassa kuivataan, höylätään ja pinnoitetaan noin 120 000 kuutiometriä sahatavaraa muun muassa ulkoverhoukseen ja sisustuspaneeleiksi. Siitä lähet puolet viedään Suomen ulkopuolelle, Euroopan maiden lisäksi myös Japaniin.[1] Aureskosken Jalostetehdas Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli noin 1,8 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 10.[5]