Auripigmentti
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Auripigmentti:n käsitettä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Kautta historian Auripigmentti on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut kaikkeen kulttuurista talouteen. Kattavan analyysin avulla tutkimme, miten Auripigmentti on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen vaikutus on ollut eri alueilla. Lisäksi käsittelemme Auripigmentti:n ympärillä pyöriviä kiistoja ja keskusteluja sekä mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja, joita ehdotetaan sen vaikutusten käsittelemiseksi. Alkuperäistään nykypäivään Auripigmentti on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, ja tässä artikkelissa tutkimme sen seurauksia ja seurauksia nykymaailmassamme.
| Auripigmentti | |
|---|---|
 Rykelmä auripigmenttikiteitä Twin Creekin kultakaivokselta Nevadasta Yhdysvalloista |
|
| Luokka | sulfidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | As2S3 |
| Molekyylipaino | 246,04 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | sitruunankeltainen, oranssi |
| Asu | massamainen, harvoin prismamaisia kiteitä |
| Kidejärjestelmä | monokliininen |
| Lohkeavuus | täydellinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 1,5–2 |
| Ominaispaino | 3,4–3,5 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | tuoreena helmiäiskiilto, massoina hartsikiilto tai himmeä |
| Viiru | keltainen |
| Läpinäkyvyys | läpikuultava |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Auripigmentti eli orpimentti (As2S3) on arseenin sulfidimineraali. Se oli tärkeä keltainen pigmentti muinaisina aikoina muun muassa egyptiläisten maaleissa, mutta nykyisin kadmiumvärit ovat suurelta osin syrjäyttäneet sen. Koska auripigmentti näyttää kullalta, sillä on kuvattu maalaustaiteessa joskus kultaa, ja alkemistit käyttivät sitä yrittäessään valmistaa kultaa. Auripigmentti on myrkyllistä, mutta sitä käytettiin silti entisaikaan lääkkeenä.[3] Salermon naislääkärit suosittelivat sitä käytettäväksi myös ihonkarvojen poistossa [4]
Auripigmentti on muodostunut härmistymällä kuumista tulivuoren kaasuista. Sitä ei tavata Suomessa.[2]
Lähteet
- ↑ Barthelmy, David: Orpiment Mineral Data Webmineral.com. Viitattu 25.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Jones, Adrian: Kivet, s. 33. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6
- ↑ Hintsanen, Päivi: Orpimentti coloria.net. Viitattu 23.9.2012.
- ↑ Özlem Gül: Trotula, The First Female Physician of Europe: A Historiographical Debate dergipark.org.tr. 2023.
Aiheesta muualla
- Mindat.org: Orpiment (englanniksi)
- Webmineral: Orpiment Mineral Data (englanniksi)