Automatic Computing Engine

Nykymaailmassa Automatic Computing Engine:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Automatic Computing Engine on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja synnyttänyt ennennäkemättömän keskustelun. Sen vaikutus on tuntunut kaikkialla, herättäen pohdintoja menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme Automatic Computing Engine:n monia puolia ja ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja tarjoamme ainutlaatuisen näkökulman tähän ilmiöön.

Pilot ACE.

Automatic Computing Engine oli Alan Turingin vuonna 1945 suunnittelema tietokone.[1] Turingin esittämä raportti Proposed Electronic Calculator sisälsi kattavan suunnitelman elektroniselle yleiskäyttöiselle tallennetun ohjelman tietokoneelle.[2] Turingin suunnitelmassa oli yksityiskohtaiset piirisuunnitelmat, laitteistokuvaukset, esimerkkiohjelmia konekielellä sekä arvio koneen kustannuksesta.[2] National Physical Laboratory (NPL) hyväksyi suunnitelman vuonna 1946.[1]

Rakentaminen eteni hitaasti ja pilottimalli (Pilot ACE) suoritti ensimmäisen ohjelman 10. toukokuuta 1950.[1] Pilottimalli oli Lontoon ensimmäinen elektroninen tietokone ja kolmas Britanniassa toimiva tallennetun ohjelman tietokone.[1] Yhden megahertzin kellotaajuudella tietokone oli jonkin aikaa maailman nopein tietokone.[1] English Electric valmisti Pilot ACE -tietokoneesta kaupallista versiota English Electric DEUCE, jota myytiin 30 kappaletta.[1] Työ täysimittaisen ACE-tietokoneen kanssa alkoi vuonna 1958.[1]

Yhdysvaltalainen Harry Huskey työskenteli lyhyesti Turing kanssa tietokoneen parissa ja kehitti myöhemmin Bendix G-15 -tietokoneen.[3][1] Myös MOSAIC-tietokone (Ministry of Supply Automatic Integrator and Computer) perustui ACE-suunnitelmaan ja oli osassa Britannian ilmapuolustusta kylmän sodan aikana.[1][4] Packard Bellin PB 250 (1961) perustui myös ACE-suunnitelmaan.[2]

Turing lähti NPL:stä vuonna 1948 ennen koneen valmistumista.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j Turing's Automatic Computing Engine alanturing.net. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d B. Jack Copeland: The Modern History of Computing plato.stanford.edu. 2006. Viitattu 7.10.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Harry D. Huskey Computer History Museum. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi) 
  4. ↑ 1952 – A Computer comes to Malvern Vale mraths.org.uk. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta