Axel Löwen

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Axel Löwen:tä, joka on erittäin tärkeä aihe tänään. Axel Löwen on konsepti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä politiikkaan, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Seuraavilla riveillä analysoimme Axel Löwen:n eri puolia, sen merkitystä nykymaailmassa ja joitain sen ympärillä olevia kiistoja. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Axel Löwen:tä ja tarjota yleiskatsaus, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen laajuuden ja seuraukset. Epäilemättä Axel Löwen on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee yksityiskohtaisen tutkimisen.

Axel Löwenin muotokuva, ilmeisesti Olof Areniuksen maalamana.

Axel Löwen (1. marraskuuta 1686 – 25. heinäkuuta 1772 Stralsund) oli ruotsalainen hallintomies ja kenraali. Hän oli Ruotsin Suomessa olleiden joukkojen ylipäällikkö vuosina 1737–1739 ja Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööri vuosina 1748–1766.

Löwenin vanhemmat olivat maaherra Otto Wilhelm von Löwen ja Helena Tott. Vuosina 1702–1712 hän osallistui Espanjan vallanperimyssotaan, pääasiassa Alankomaissa. Vuonna 1713 hänestä tuli Ruotsin saksalaisalueiden päämajoitusmestari, joka valvoi linnoitustöitä.

Suuressa Pohjan sodassa Löwen osallistui muun muassa Stralsundin taisteluihin ja Norjan retkeen ja joutui kahdesti vangiksi. Sodan jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1719, Ruotsin linnoituskonttorin johtajaksi hän tuli jo 1715. Löwen oli jäsen Uudenkaupungin rauhan rajanmäärityskomissiossa. Hän laati suunnitelman Suomen linnoittamiseksi ja esitti sen valtiopäiville vuonna 1723. Suunnitelmassa, jota ei sellaisenaan koskaan hyväksytty, hän ehdotti muun muassa laivastoeskaaderin perustamista Saimaalle.

Löwen korotettiin vapaaherraksi 1731 ja nimitettiin Ruotsin Suomen joukkojen ylipäälliköksi 1737. Samana vuonna hän laati uuden suunnitelman Suomen puolustamiseksi. Suunnitelmaan kuului muun muassa Haminan ja Lappeenrannan linnoitusten parantaminen, linnoitetun sataman rakentaminen Helsinkiin ja kaleerilaivaston perustaminen. Löwenin suunnitelmaa käsiteltiin vuosien 1738–1739 valtiopäivillä, ja huhtikuussa 1739 säädyt hyväksyivät suunnitelmat.

Löwen nousi valtaneuvokseksi vuonna 1739. Hänen jälkeensä Suomen joukkojen ylipäälliköksi nimitettiin Carl Cronstedt. Myöhemmin Löwen toimi Pommerin kenraalikuvernöörinä vuoteen 1766 asti. Löwen oli Greifswaldin yliopiston kansleri vuosina 1747–1766. Hän oli Ruotsin tiedeakatemian jäsen ja sai kreivin arvon vuonna 1751.

Löwenin ensimmäinen puoliso vuodesta 1723 oli kreivitär Sofia Karolina Piper (k. 1732) ja toinen vuodesta 1735 kreivitär Eva Horn (k. 1790).

Lähteet

  • Dietmar Gohlisch: Catalogus Bibliothecae Praetoris Axel von Löwen. Scheunen-Verlag, Kückenshagen 2000. (Veröffentlichung des Stadtarchivs Stralsund Band 13) ISSN 3-929370-86-7
  • Mickwitz, Joachim & Paaskoski, Jyrki: Itärajan vartijat 4 – 1700-luku, s. 88–92, 92–95. Schildts, 2005. ISBN 951-50-1530-8
  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 293–294. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 486–487. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.