Aït Benhaddou
Tässä artikkelissa tutkimme Aït Benhaddou:n aihetta perusteellisesti ja käsittelemme sen eri näkökohtia laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti Aït Benhaddou:n tärkeyttä ja relevanssia nykyään sekä sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tätä varten tarkastelemme aiheesta erilaisia näkemyksiä, tutkimuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä, tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava näkemys Aït Benhaddou:stä. Koko tämän matkan ajan uppoudumme sekä sen historiaan että tämänhetkisiin tapahtumiin ja yritämme ymmärtää sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskuntaan.
| Aït Benhaddou | |
|---|---|
 |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Marokko |
| Tyyppi | Kulttuuriperintö |
| Kriteerit | (iv)(v) |
| Tunnusnumero | 444 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1987 |
  |
|
Aït Benhaddou eli Ait-Ben-Haddou (arab. آيت بن حدّو) on kylä entisen Saharasta Marrakechiin kulkeneen karavaanireitin varrella Marokon eteläosassa. Kylässä on vanha maalinnoitus eli ksar. Useimmat kyläläiset asuvat linnoituksen ulkopuolella, mutta ksarissakin on vielä joitakin asukkaita. Ksar on rakennettu polttamattomista savitiilistä, ja sen rakenteita pitää korjailla jokaisen sadekauden jälkeen.
Kylässä on kuvattu useita elokuvia, joista ensimmäinen oli Arabian Lawrence (1962). Muita Aït Benhaddoussa kuvattuja elokuvia ovat muun muassa Niilin jalokivi (1985), 007 vaaran vyöhykkeellä (1987), Kundun (1997), Muumio (1999), Gladiaattori (2000) ja Aleksanteri (2004). [1]
Ksar on Unescon maailmanperintökohde.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aït Benhaddou Wikimedia Commonsissa
{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä