BMP-2
Nykymaailmassa BMP-2:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä BMP-2 on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että BMP-2 on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme BMP-2:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme BMP-2:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| BMP-2 | |
|---|---|
 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | |
| – putki edessä | 6,74 m |
| – pelkkä runko | 6,74 m |
| Leveys | 3,15 m |
| Korkeus | 2,45 m |
| Taistelupaino | 14 t |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 65 km/h |
| – maastossa | 45 km/h |
| Toimintasäde | 600 km |
| Pääase | 30 mm automaattitykki |
| Muu aseistus | 7,62 mm konekivääri, pst-ohjuksia |
| Panssarointi | 30 mmlähde? |
| Moottori | dieselmoottori |
| – hevosvoimat | 300lähde? hv |
| – kilowattia | 221lähde? kW |
| Miehistö | 3 + 7 |
BMP-2 (ven. боевая машина пехоты, bojevaja mašina pehoty, "jalkaväen taisteluajoneuvo") on 1980-luvun alussa käyttöön otettu paranneltu versio BMP-1-rynnäkköpanssarivaunusta. Merkittävin ero uudessa versiossa on suurempi kahden miehen torni ja uusi pääase. Vaunusta on poistettu kaksi ilma-ampumaluukkua kannelta, myös miehistötila on pienempi kuin BMP-1:ssä.
Aseistuksen osalta aiempi, BMP-1:ssä ollut 73 mm tykki on vaihdettu 30 mm konetykkiin ja panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite on päivitetty uudempaan. Uusi konetykki on BMP-1:n tykkiä tulivoimaisempi ja sillä pystytään tulittamaan myös ilmamaaleja. Uusi panssarintorjuntaohjus teki BMP-2:sta merkittävän uhan vihollisen raskaammille vaunuille, nykypäivänä tosin senkin merkitys on laskenut panssarointien ja suojamenetelmien parantuessa. Vaunussa on myös kuusi suojasavunheitintä jotka voidaan laukaista yksitellen tai kolmen putken yhteislaukauksina.
Vaunu on täysin uintikykyinen sekä varustettu ABC-aseilta suojaavalla järjestelmällä. Nopeus vedessä 7 km/h.
Käyttö
BMP-2 on laajalti palveluskäytössä useissa entisen Varsovan liiton maissa ja useissa Lähi-idän ja Afrikan maissa. Suomessa BMP-2-vaunuja käytetään panssarijääkärien kuljettamiseen ja tulituen antamiseen. Suomella oli vuonna 2001 käytössä 110 BMP-2-vaunua[1].lähde tarkemmin?
Vaunusta on valmistettu lukuisia muunnoksia eri käyttötarkoituksiin.
Iranin puolustusteollisuusorganisaatio valmistaa vaunusta versiota, jota kutsutaan nimellä Boragh.lähde?
Päivitys
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: hankittiinko nuo 91 tykkiä? |
Vuonna 2017 Suomen puolustusvoimat ilmoitti hankkivansa uuden pääaseen yhdeksään BMP-2MD-vaunuun Naton logistiikkavirastolta. Hankintaan kuuluu lisähankintavaraus 91 tykin hankintaan varaosineen vuosina 2018–2021. Aseet toimittaa slovakialainen ZTS Special AS.[2]
Lähteet
- BMP-2 Fighting Vehicle Federation of American Scientists
Viitteet
- ↑ The Military Balance 2001–2002, IISS.
- ↑ Puolustusvoimat hankkii BMP-2MD -rynnäkköpanssarivaunun tykkejä Valtioneuvosto. Viitattu 27.6.2017.